Metsänhoitoyhdistyspäivillä rautaisannos ajankohtaista tietoa

23.3.2018

Metsänhoitoyhdistyspäivillä Helsingissä yli 600 metsänhoitoyhdistysten toimi- ja luottamushenkilöä sai rautaisannoksen ajankohtaista tietoa ja uutta ajateltavaa.

Ensimmäisen päivän asiaosuudesta vastannut MTK:n Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen kertoi puun käytön näkymistä ja markkinoista. Biopohjaisten, fossiilisia muovituotteita korvaavien tuotteiden, kuten muovipussien markkinat avaavat mielenkiintoisia näkymiä: Jos 1 prosentti tuotteista korvattaisiin biopohjaisilla, markkinapotentiaali olisi 40 miljarda euroa. Ei mitään nappikauppaa. Uusilla metsäteollisuuden tuotteilla metsäsektorin arvonlisä suomessa voitaisiin jopa tuplata.

Kiitos metsänhoitoyhdistyksille vastuullisen metsänhoidon edistämisestä

Pääministeri Juha Sipilä iloitsi, että Suomen taloudella menee hyvin. - Velaksi eläminen loppuu 2021 kuten olemme suunnitelleet. Sipilän mukaan metsäala on ollut oivallinen esimerkki koko Suomen taloudelle. -Metsäala on uskaltanut uudistua. Koko metsäalalla on nyt tapahtunut iso strateginen muutos, joka on yllättänyt monet alan ulkopuoliset tahot. Äänekosken investointi on symboloinut koko alan nousua.

Metsänomistajilla on todella aihetta iloon, Sipilä totesi. - Uudistuksia on tehty metsäalalla monella taholla ja tasolla. Uusia markkinoita on etsitty ja lainsäädäntöä on kehitetty. Metsänhoitoyhdistyslain uudistus on luonut uusia palveluita ja uusia toimintamalleja, esim. Kuution ympärille.  Muutokset ovat olleet välttämättömiä kilpailukyvyn turvaamiseksi.

- Metsänomistajille on annettu vapaus hoitaa metsiään omien tavoitteidensa mukaisesti. Tämä on herättänyt huomiota kansainvälisesti. Suomalaiset metsänomistajat osaavat hoitaa metsiään vastuullisesti. Kiittäminen on myös metsänhoitoyhdistyksiä, joille metsänhoidon turvaaminen on tärkeää, Sipilä sanoi.

- Vaikka tiedämme, että metsiä hoidetaan vastuullisesti, kestävyyteen ja monimuotoisuuden turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota. Kestävyyskäsite elää ajassa ja loppukäyttäjien vaatimukset kasvavat. Ilmastoviisas metsätalous on hyvää metsänhoitoa sekä fossiilisten korvaamista puulla.

Lulucf -vaikuttamisessa yhteistyömme toimi, Sipilä kiitteli. - Kiitos myös siitä paineesta jonka tunsimme harteillamme, kun viimeisiä vääntöjä tehtiin.

Ketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki

Ensimmäisen päivän lopuksi MHYP:n toimitusjohtaja Jouni Tiainen kannusti kaikkia tarttumaan metsänomistajat-ketjun yhteiseen kehittämishaasteeseen ja toimimaan oman itsensä johtajina. Vain vahvalla yhteistyöllä me voimme kilpailla muiden toimijoiden kanssa.

Talousnäkymät positiivisia

OP-ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio kertoi talouden näkymien näyttävän lupaavilta. Suomen näkymät ovat ihan hyvät, mutta viennin voimakkain kasvun vaihe jää vähitellen taakse. BKT kasvaisi tänä vuonna noin kolme prosenttia. Työllisyysastekin näyttää tällä hetkellä hyvältä. Suomen kilpailukyky paranee edelleen suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin, kuten Ruotsiin ja Saksaan.

Tulevaisuuden liiketoiminta on entistä avoimempaa. Maksamiseen liittyviin palveluihin on tulossa markkinoille sellaisia toimijoita kuin Apple ja Google. Myös pienet startupit ovat haastamassa perinteisiä pankkeja tuoden alalle uusia tapoja toimia.

Ilmastonmuutos uhkana metsien terveydelle

Metsien terveyteen on syytä suhtautua vakavasti, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkija Heli Viiri. Hyvänä uutisena Ilmaston muutoksen seurauksena puiden kasvu on kiihtynyt. Uhkan muodostavat muun muassa myrsky-, sieni ja hyönteistuhot.

Aikaisemmat keväät ja myrskytuhot mahdollistavat kaarnakuoriaisten lisääntymisen. Kasvukausien lämpösumma on kasvanut ja tuulituhot ovat lisääntyneet. Lisääntymismateriaalia kirjanpainajille on tarjolla enemmän. Kirjanpainajatuhoja lisäävät myrskytuhot, lämpimät kesät ja kuivuus. Muista tuholaisista Viiri manitsi mm. havununnan, erilaiset sienitaudit, jotka yleistyvät ja leviävät ilmaston lämmetessä ja aasianrunkojäärän. Myös nykyisten tuhohyönteisten levinneisyysraja nousee koko ajan kohti pohjoista.

Mitä me voimme tehdä? Puulajirakenteen monipuolistaminen, metsänhoitosuositusten noudattaminen ja metsähygienian ylläpitäminen. Tuhojen seurantaa tulee pitää yllä ja tuhoihin reagoida, kun niitä havaitaan. Tiedotusvalmius suurelle yleisölle pitää pitää yllä suurien tuulituhojen varalta.

- Vain terveet metsät sitovat tehokkaasti hiiltä, Viiri muistutti.

Maa- ja metsätalousministerin terveiset

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä muistutti, että metsien monimuotoisuuden, talouden ja virkistyksen yhteensovittaminen on se tie, jota me haluamme lävitse käydä. - Kansainvälisillä tantereilla on tehty tunnetuksi sitä, miten me metsiä käytämme. Se on herättänyt mielenkiintoa ja positiivista huomiota.

Kestävän metsänhoidon kannustejärjestelmän tavoitteena on lisätä metsien kasvua, ylläpitää tieverkkoa ja edistää metsien sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kemera-tukeen on varattu 56 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 14 miljoonaa euroa viime vuodelta käyttämättä jäänyttä rahaa. Ympäristönhoitohankkeisiin on varattu 5 miljoonaa euroa.

- Metsänhoidon kannustejärjestelmien tulee tulevaisuudessa olla kannustavia, selkeitä, yksinkertaisia ja vaikuttavia. Tältä pohjalta lain valmistelua jatketaan, Leppä linjasi.

Metsävahingot liittyvät metsätalouden tulevaisuudennäkymiin oleellisesti. Tärkein tuhoeläin on hirvi. - Kantatavoitteen vaihteluväli on liian suuri. Siihen pitää puuttua. Ylärajoja pitää laskea niillä hirvitalousalueilla, missä ne ylittävät 3,5 hirveä 1000 hehtaaria kohden. Se on liian paljon.

Metsätalouden ammattilaisten tulevaisuudesta pitää myös huolehtia. Tarvitaan uutta osaamista ja erilaisia lähestymistapoja. Metsäalan koulutuksesta on pidettävä huolta. Siitä ei ole varaa tinkiä.

 

Anne Rauhamäki