Metsälajien uhanlaistumiskehityksessä ei juurikaan muutosta

08.3.2019

Tänään julkaistu Suomen lajien viides uhanalaisuusarviointi viestittää, että uhanalaistumista ei ole vielä täysin saatu pysäytettyä. Metsänomistajajärjestö toivoo laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken kustannustehokkaiden ja käytännönläheisten luonnonhoidon toimintamallien kehittämiseen.

–  Maa- ja metsätalous perustuvat luonnonvaroihin ja niiden kestävään käyttöön, joten myös me olemme huolissamme lajien uhanalaisuudesta. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kuuluu MTK:n ympäristölupauksiin. Olemme järjestönä osaltamme sitoutuneet edistämään lajien ja niiden elinympäristöjen tilan positiivista kehitystä, toteaa MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.

Metsät ovat merkittävin uhanalaisten lajien elinympäristö. Maatalousympäristöistä erityisesti perinnebiotooppien merkitys on korostunut. Lajien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämiseksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota lajien elinympäristöihin.

–  METSO-ohjelma on ollut toimiva metsäisten elinympäristöjen suojelun väline, joten sitä on jatkettava ja sen rahoitus on turvattava. Eduskuntavaalitavoitteisiimme on myös kirjattu, että METSO-ohjelman rinnalle kehitetään vastaava vapaaehtoisuuteen ja oikeudenmukaiseen korvaukseen perustuva toimintaohjelma suoluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi. Myös perinnebiotooppien hoitoon on oltava riittävät kannustimet, Pietola huomauttaa.

Maa- ja metsätaloudessa on jo pitkään huomioitu luonnon monimuotoisuus osana normaalia toimintaa, ja panostuksia on myös jatkuvasti lisätty. Esimerkiksi lahopuun määrän lisääminen ja säästöpuiden jättäminen ovat toimenpiteitä, jotka vaikuttavat ensin elinympäristöjen laatuun ja sitten myös lajeihin. Positiiviset muutokset saattavat kuitenkin näkyä uhanalaisuusarvioinnin tuloksissa viiveellä.

Raportissa todetaan ilmastonmuutoksen muodostuvan jatkossa yhä useampaa lajia uhkaavaksi tekijäksi.

–  Ilmastonmuutoksen hillintä on myös luonnon monimuotoisuuden suojelua. Nämä kaksi kokonaisuutta käyvät käsi kädessä ja niiden ratkaiseminen on tarpeen elinkeinojemme turvaamiseksi. Yhteistyö ja yhteiset tavoitteet eri yhteiskunnallisten toimijoiden kesken ovat välttämättömiä näiden haasteiden voittamiseksi, Pietola korostaa.