Jatkuvassa kasvatuksessa on onnistumisen mahdollisuus, mutta ei varmuutta

20.9.2018

Metsänomistajaviikolla metsänomistajia hemmotellaan monenmoisilla tapahtumilla, huvilla ja hyödyllä. Hyötytietoa jaetaan mm. asiantuntijaluennoilla. Mhy Kymenlaakso järjesti Kouvolassa Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa -luennon, jota pitämässä oli jatkuvan kasvatuksen tutkija Sauli Valkonen Luonnonvarakeskukselta.

Luentoa kuulemassa oli reilut kolmekymmentä metsänomistajaa, joista osa oli perehtynyt aiheeseen vahvemmin, osa tullut paikalle ihan vaan yleisestä mielenkiinnosta.

Valkonen esitteli jatkuvan metsänkasvatuksen eri menetelmiä sekä metsätyyppejä, joille ne mahdollisesti sopivat. - Kuusi kasvaa varjopuuna helposti alikasvoksena, joten kuusikosta syntyy helposti poimintahakkuulla eri-ikäisrakenteinen metsä. Sen sijaan, jos halutaan kasvattaa koivua tai mäntyä, pitää tehdä pienaukkoja, koska ne vaativat paljon valoa kasvaakseen, Valkonen tiivisti. Kuivempien kankaiden männikölle Valkonen ei suositellut eri-ikäiskasvatusta vaan ylispuukasvatusta, jossa siemenpuita ei poisteta taimettumisen jälkeen.

Kannattavuusvertailut eri metsänkäsittelymenetelmien kesken olivat todella mielenkiintoisia. Valkonen esitteli kannattavuuslaskelmien perusteita ja totesi, että eniten vertailun lopputulokseen vaikuttaa se, minkä korkotason tehdyille alkuinvestoinneille valitsee, sekä se, miten korkean hinnan omalle työlle laskee. Se, mitä viivan alle jää puunmyynnistä, ei yksiselitteisesti kerro mitään metsätalouden kannattavuudesta.

Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa puun hehtaarituotto jääkin keskimäärin hieman tasaikäiskasvatusta pienemmäksi, siinä säästetään taimikon perustamiseen ja taimikonhoitoon liittyvät kulut. – Jokaisen kannattaa kuitenkin laskea kannattavuuslaskelmat itse ja tehdä omat johtopäätöksensä, Valkonen totesi.

Valkosen johtopäätös jatkuvan kasvatuksen edellytyksistä oli, että pääosin onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta takeita siitä ei ole. Taimettuminen esimerkiksi on ollut tutkimuksen pienaukkokoealoilla (alle 0,3 hehtaarin aukko) hyvin epätasaista, mutta keskimäärin kuitenkin lakitason täyttävää.

Esitys kirvoitti runsaasti kysymyksiä. Pohdittiin, kannattaako poimintahakkuuta ollenkaan tehdä motolla, vai pitääkö se tehdä moottorisahavoimin, että jäävä puusto ei vahingoitu. Valkonen oli sitä mieltä, että moottorisaha-aikaan ei ole paluuta, mutta motokuski kannattaa valita tarkkaan, että korjuuvaurioita ei synny. Korjuuvaurioista ja juurikäävästä keskusteltiin myös, sekä pienaukkojen raivaustarpeesta ja ylispuukasvatuksen maanmuokkaustarpeesta.

 

Saulin vinkit

Mitä teen, jos haluan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen

  1. Muista että jatkuvaan kasvatukseen voi vapaasti siirtyä missä tahansa metsässä, mutta sen edellytykset, riskit ja siirtymäaika ovat hyvin erilaiset eri metsiköissä
  2. Mieti mitä tavoittelet jatkuvaan kasvatukseen siirtymisellä
  3. Hanki hyvät tiedot menetelmistä
  4. Hanki hyvät tiedot metsästäsi, missä on hyvät ja missä huonot edellytykset
  5. Mieti missä metsiköissä haluat nyt siirtyä jatkuvaan kasvatukseen
  6. Suosittelen aloittamaan niistä metsiköistä joissa on hyvät edellytykset, se on helpointa itselle, neuvojille ja puunostajille ja kokemus karttuu pikkuhiljaa
  7. tiedustele Mhyn, puunostajien yms. valmiudet toteuttaa suunnitelmasi ja millä ehdoilla
  8. suunnittele toimet ja leimikot yhdessä ammattilaisen kanssa