Biotalouden kasvu edellyttää oikein kohdennettua infrarahoitusta

21.4.2015

Järjestöt esittävät uudelle eduskunnalle biotalouden infrarahaa, joka kohdennetaan seuraavalle kymmenelle vuodelle. Noin 70 miljoonan euron vuotuisella infrarahalla parannetaan biotalouden kuljetusten edellytyksiä ja tehdään mahdolliseksi Suomen biotalousstrategian mukainen kasvu.

Biotalousstrategian tavoitteena on kasvattaa Suomen biotalouden tuotos nykyisestä 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää merkittävää lisärahoitusta alempaan tieverkkoon, yksityisteihin sekä rataverkkoon.

Parlamentaarinen korjausvelkatyöryhmä esitti joulukuussa 200 miljoonan euron tasolisäystä ensisijaisesti pääliikenneväylien hoitoon ja ylläpitoon. Tämä ei juurikaan paranna biotalouden kannalta elintärkeän alemman tieverkon olosuhteita ja on täysin vastoin biotalousstrategian kasvutavoitteita. Siksi erillinen infrarahoitus on tarpeen.

Infraraha tulee suunnata biotalouden kannalta keskeisiin kohteisiin. Merkittävimpien sorateiden, vähäliikenteisten päällystettyjen teiden ja siltojen kuntoa on parannettava ja niiden painorajoitukset on minimoitava. Rataverkon palvelukykyä on parannettava kehittämällä raakapuun kuormauspaikka- ja terminaaliverkostoa. Biotalouden kuljetukset edellyttävät myös yksityisteiden valtionavustusmäärän korottamista. Liittämällä yksityisteiden liittymät osaksi yleisen tien kunnossapitoa ja rahoitusta parannetaan myös alemman tieverkon palvelutasoa.

Biotalouden infrarahalla on laajat vaikutukset kansantalouteen ja yhteiskuntaan. Se luo edellytykset biotalousstrategian tavoittelemille 100 000 uudelle työpaikalle. Sen lisäksi kunnostustyöt työllistävät alan toimijoita yli 10 000 henkilötyövuodella. Kotimaisiin luonnonvaroihin perustuva kasvu parantaa Suomen vaihtotasetta, lisää merkittävästi vientituloja sekä vahvistaa huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Biotaloudella on suuri merkitys maakunnallisesti. Lisäksi tehokkaampi logistiikka alentaa päästöjä ja tiestön parempi kunto vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen.

 

Lisätietoja:

Metsäteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Jaatinen, puh. 09 132 6600

Maa- ja metsätaloustuottajien Keskusliitto MTK ry, puheenjohtaja Juha Marttila,

puh. 020 413 2340

Agrologien liitto ry, toiminnanjohtaja Esko Lappalainen, puh. 040 546 6164

Agronomiliitto ry, toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, puh. 09 2511 1640

Bioenergia ry, toimitusjohtaja Jyrki Peisa, puh. 050 364 0836

Elintarviketeollisuusliitto ry, toimitusjohtaja Heikki Juutinen, puh. 040 502 6270

Energiateollisuus ry, toimitusjohtaja Juha Naukkarinen, puh. 09 5305 2101

INFRA ry, toimitusjohtaja Paavo Syrjö, puh. 040 560 1803

Kemianteollisuus ry, toimitusjohtaja Timo Leppä, puh. 050 301 6800

Koneyrittäjien liitto ry, toimitusjohtaja Matti Peltola p. 040 900 9412

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, toimitusjohtaja Timo Lappi, puh. 040 734 5549

METO – Metsäalan Asiantuntijat ry, puheenjohtaja Håkan Nystrand, puh. 040 761 5176

Metsänhoitajaliitto ry, toiminnanjohtaja Tapio Hankala, puh. 0400 429 800

Paperiliitto ry, puheenjohtaja Petri Vanhala, puh. 0102 897 740

Puuliitto, puheenjohtaja Jari Nilosaari, puh. 0400 872 641

Päivittäistavarakauppa ry PTY, toimitusjohtaja Kari Luoto, puh. 09 1728 6111

Rakennusliitto ry, puheenjohtaja Matti Harjuniemi, puh. 020 774 3071

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ry, liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen,

puh. 0400 611 882

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, toimitusjohtaja Iiro Lehtonen, puh. 040 502 8181

Suomen Sahat ry, toimitusjohtaja Kai Merivuori, puh. 040 532 2868

Suomen Tieyhdistys ry, toimitusjohtaja Jaakko Rahja, puh. 020 786 1001

Svenska lantbruksproducenternas centralförbund, puheenjohtaja Holger Falck,

puh. 09 5860 4635

Yleinen Teollisuusliitto YTL ry/Logistiikka-asiakkaiden neuvottelukunta, pääsihteeri Kyösti Örre, puh. 0400 426 134