Metsänlannoitus

Vuosina 2013-2018 on Mhy Siikalakeuden alueen yksityismetsiä lannoitettu yhteensä reilun 6800 hehtaarin alalla yli 500 metsänomistajan palstoilla. Tuhkalannoituksia toteutetaan ympäri vuoden ja laaditaan vuoden 2019/2020 kohteille. Kasvatuslannoitus hankkeita laaditaan kesän maa- ja lentolannoituksiin. Kasvatuslannoitukset tehdään metsäsalpietarilla ja NP 1-lannoitteilla. Ottakaapa yhteyttä toimihenkilöihimme oman metsänne osalta. Varasimme kesälle 2019 lannoitteita tukkuostoina edulliseen hintaan ja myymme ne jäsenillemme niin kauan kuin ostoerää riittää. Alla oleva tietopaketti auttaa pohtimaan lannoituksen tarpeellisuutta ja kannattavuutta.
 

METSÄNLANNOITUS ON HUIPPUSIJOITUS JA ILMASTOTEKO - SIDOMME HIILTÄ

Metsänlannoitus on erinomaisen kannattava metsänhoitomuoto. Hyvissä kangasmaiden havupuukohteissa lannoitukseen sijoitetulle rahalle saa noin 10-20 prosentin vuotuisen tuoton 7-8 vuodeksi, yhdellä lannoituskerralla. Soilla (tuhkalannoitus) lannoitusten sisäinen korko on hieman pienempi, mutta vaikutusaika yhdellä lannoituskerralla on pitempi, jopa 25-30 vuotta. Kangasmailla kyse on aina pääasiassa typen kasvua rajoittavasta puutteesta, joten näytettä ei tarvita. Vaihtoehtona perinteiselle lannoitukselle turvemailla on puuntuhkalannoitus, joka tuli uutena palveluna Siikalakeuden metsänomistajien käyttöön jo vuonna 2010.

Metsänlannoituskulut saa vähentää verotuksessa 

Muiden metsätalouden menojen tapaan metsänlannoituskulut saa vähentää kokonaisuudessaan myyntitulojen verotuksessa.
Mikäli metsänomistajalla ei ole lannoitusvuonna laisinkaan metsätuloja, saa lannoituskulut vähentää alijäämähyvityksenä suoraan ansiotulojen verosta, eli yksikään vähennyseuro ei mene hukkaan vaikka metsätuloja tai muita pääomatuloja ei olisikaan.

Otetaanpa esimerkiksi 10,0 hehtaarin varttuneen männikön KASVATUS LANNOITUS MAALEVITYKSENÄ metsäsalpietarilla 500 kg /ha:

Lannoitteet + maalevitys nyt (kesän 2019 hankkeet)        10,0 ha x 300 euroa   =                        3 000 euroa
Myyntiverovähennys 30%                                                             -      900 euroa
Lopullinen kustannus                                                                     2 100 euroa

Kasvunlisäys: 8 vuotta x 10,0 ha x 2,3 m3/ha=  184 m3 ( reilut kolme rekkakuormaa puuta)
Kasvunlisäyksen kantoraha-arvo  184 m3 x 40 euroa =                 7.360 euroa (tukin määrä lisääntyy eniten, järeyden myötä)

Bruttotuotto 8 vuodessa 7.360 €. Myynnissä vero -30%. Nettotuotto  = 5.152 - 2.100 = 3.052 euroa                                                                                                            Nettokorko sijoitetulle (2030 €) pääomalle on 18,1 %, kun huomioidaan, että verothan tuostakin puusta kun myydään pitää maksaa. Hyvä vuotuinen tuotto sijoitetulle rahalla. Ja lisäksi hakkuumahdollisuus kasvun myötä aikaistuu. (laskenta esimerkki)

Lannoitamme myos helikopterilla. Tällöin hehtaarikustannus on hieman korkeampi, noin 60-100 €/ha, hankekoosta ja sijainnista riippuen.

============================================================

Metsänhoitoyhdistys Siikalakeus järjestää vuosittain koko toimialuettaan (Liminka,Lumijoki, Tyrnävä, Siikalatva, Siikajoki, Raahe, Pyhäntä) käsittäviä metsänlannoitus-yhteishankkeita joko lentolevityksenä tai/ja maalevityksenä. Lannoitteet hankitaan yhteishankintana ja metsänhoitoyhdistys valvoo ja toteuttaa hankkeet.

Suometsien terveyslannoitukset ovat tällä alueella aivan välttämättömiä, sillä ravinnepuutokset aiheuttavat vuosittain arviolta 4-5 miljoonan euron kasvutappiot Siikalakeuden metsänomistajille.
Ravinnepuutoksista pahasti kärsiviä alueita on Siikalakeudella arviolta 30.000 ha ja nämä alueet lannoittamalla on saatavissa arviolta noin 100.000 kuutiometrin vuotuinen lisäkasvu. Näin valtava käyttämätön kasvupotentiaali suometsissä erittäin varovasti arvioiden piilee. Todellisuudessa määrä saattaa olla paljonkin suurempi.

Boorinpuutos luultua yleisempää

Metsäntutkimuslaitos on julkaissut tuoreen tiedotteen metsien boorilannoituksista ja tämä on ajankohtainen myös meidän alueellamme, jossa on ilmennyt siellä täällä pahojakin boorinpuutoksia.

Neulasnäyte talvella

Talvi on huhtikuulle saakka suometsien ravinnetalouden määrityksessä tarvittavien neulasnäytteiden ottamisen aikaa. Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöt huolehtivat näytteiden otosta tai opastavat metsänomistajia asiassa. Näytteet lähetetetään analysoitavaksi Metlalle tai muille laboratorioille ja sen perusteella selviää, onko suometsän puustossa ravinnepuutoksia ja mitä toimia tarvitaan. Olkaapa yhteydessä toimihenkilöihimme.

Lisää lannoituksesta

http://www.yara.fi/lannoitus/kasvit/metsa/lannoitusohjelma.aspx