Viime talven lumituhoja on korjattu läpi kesän ja syksyn

09.1.2019

Suomen metsäkeskus kertoi tiedotteessaan 8.1.2019, että viime talven lumituhoja korjataan edelleen Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Mhy Savotan toimialueella lumituhoja oli myös runsaasti ja ne ovat työllistäneet Savotan puunkorjuupalvelua läpi kesän ja syksyn.

Metsänhoitoyhdistys Savotan korjuupalvelu ahkeroi läpi kesän viime talven lumituhosavotoissa. Lumituhopuita korjattiin esimerkiksi Sonkajärvellä kaikkiaan noin 17 000 kuutiota, kertoo metsänhoitoesimies Janne Makkonen.

”Sonkajärvellä korjuupalveluun sovitut tuholeimikot saatiin lähes kaikki korjattua ja muutamat yksittäiset kohteet tehdään talvella loppuun. Uskoisin, että tuhopuiden korjuu jatkuu vielä ensi keväänä ja kesänä. Iisalmessa on vielä parhaillaan menossa lumituhopuiden korjuu.”   

Viimetalviset lumituhot työllistivät Savotan korjuupalvelua myös Vieremällä, Kaavilla, Nilsiässä ja Kiuruvedellä. Tuhoja on ollut mäkimailla, jotka ovat noin 200 metriä meren pinnan yläpuolella. Tuholeimikot ovat haastavissa maastoissa ja vaativat tarkkaa ennakkosuunnittelua. Lisäksi korjuu on hidasta, sillä konemies joutuu koko ajan tarkkailemaan, mitkä puun latvat ovat ehjiä ja mistä kohti puut ovat katkenneet.    

 

Suomen metsäkeskuksen tiedote: Viime talven lumituhoja korjataan edelleen

Viime talven lumituhoja on edelleen korjaamatta laajoilla alueilla Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Kesän yli metsiin jäi noin puolet tuhoutuneista puista. Tulevan talven aikana päästään todennäköisesti korjaamaan puuta viimeisiltäkin tuhokohteilta.

Talven 2018 aikana lumituhoja esiintyi pääsääntöisesti yli 200 metriä merenpinnasta sijainneissa Kainuun ja Pohjois-Karjalan männiköissä. Vahingoittuneissa puissa kesän yli pesineet ytimennävertäjä-hyönteiset ovat tuottaneet metsiin runsaasti uusia jälkeläisiä, ja tuhoalueiden ytimennävertäjäpopulaatio on moninkertaistunut viime keväästä.

Uudet yksilöt ovat nousseet heinäkuulta alkaen mäntyjen latvoihin. Maahan pudonneet oksankärjet ja puun latvusten harsuuntuminen ovat merkkejä hyönteisten aiheuttamista vaurioista. Mäntyjen syönti on voinut jatkua lokakuulle saakka.

Kesän aikana kasvanut ytimennävertäjäpopulaatio talvehtii maassa. Ensi keväänä populaatio onkin todennäköisesti paljon suurempi kuin keväällä 2018. Myös kirjanpainajan populaatio uhkaa moninkertaistua. Kirjanpainaja on kuusikoissa elävä ytimennävertäjän kaltainen kaarnakuoriainen. Tuhohyönteisten pesiytyminen tuoreisiin puutavarapinoihin ja mahdollisesti vielä korjaamatta oleviin lumituhopuihin on todennäköisesti runsasta touko-kesäkuun aikana.

Keväällä 2019 on erittäin tärkeää huolehtia vahingoittuneet lumituhopuut sekä tuore kuusi- ja mäntypuutavara pois metsistä ja tienvarsilta hyvissä ajoin ennen keskikesää. Ytimennävertäjä aiheuttaa männiköissä kasvutappioita, mutta ei tapa puita. Kirjanpainaja tuhoaa kuusipuita.

Metsänomistaja voi halutessaan jättää metsään 20-30 tuhopuuta hehtaaria kohden lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Tämä ei merkittävästi lisää muun metsän hyönteistuhoriskiä. Kaikki kuivuneet puut voi myös jättää metsään.

Lumituhohakkuita ilmoitettu lähes 53 000 hehtaarin alueelta

Lumituhohakkuita ilmoitettiin Metsäkeskukseen vuoden 2018 aikana kaikkiaan 52 782 hehtaaria. Luvuissa on huomioitu kaikkien metsänomistajaryhmien, eli yksityisten metsänomistajien, Metsähallituksen, puutavarayhtiöiden, kuntien ja seurakuntien tekemät metsänkäyttöilmoitukset.

Syys-joulukuun aikana ilmoituksia tuli vielä 10 000 hehtaarin verran. Kainuussa hakkuuala on 21 941 hehtaaria ja Pohjois-Karjalassa 20 887 hehtaaria. Tuhot ovat koskettaneet lähes 3 000 metsänomistajaa, joista 1 100 on Kainuusta ja 1 000 Pohjois-Karjalasta. Metsähallituksen ja Tornatorin metsissä hakkuista on noin puolet.

Hakkuista kertynee puuta lähes 5 miljoonaa kuutiometriä. Hakatun puumäärän myyntiarvo ilman tuhoa olisi suuruusluokkaa 170 miljoonaa euroa. Tuhoutunutta puustoa on vain osalla suunniteltuja hakkuualueita, ja tuhosta johtuvat menetykset metsänomistajille ovat todennäköisesti 20-30 miljoonaa euroa. Vuoden 2011 Tapani-myrskyn arvioitiin tuhonneen 3,5 miljoonaa kuutiometriä puuta.

Hakkuissa suosittu pienaukko- ja poimintahakkuita

Tykkylumi katkoo ja kaataa puita yleensä pienissä ryhmissä tai hajanaisesti sieltä täältä. Pienaukkohakkuita onkin suunniteltu 5 177 hehtaarin alalle ja poimintaluonteisia harvennushakkuita 9 336 hehtaarin alueelle. Näiden hakkuiden osuus on seitsemänkertainen verrattuna koko Suomen pienaukko- ja poimintahakkuiden keskiarvoon.

Lisätietoa lumituhojen hakkuualoista kunnittain on Metsäkeskuksen media-aineistoissa.

Kartta lumituhoista ja riskialueista

Lisätietoja:
Mikko Korhonen
rahoitus- ja tarkastuspäällikkö
Suomen metsäkeskus, itäinen alue
p. 040 352 3090, mikko.korhonen(at)metsakeskus.fi