Miten kelirikon kanssa pärjätään Savotan alueella?

27.11.2017

Kysyimme Metsänhoitoyhdistys Savotan korjuuvastaavilta, millainen syksy on ollut ja haittaako kelirikko puunkorjuuta. Millaisia kohteita nyt korjataan?

- Syksyn puunkorjuuolosuhteet ovat olleet haasteelliset. Ilma on ollut oikeastaan huonoin mahdollinen. Suuren sademäärän lisäksi lämpötila on ollut plussan puolella muutamaa pakkaspäivää lukuun ottamatta. Kelirikko haittaa kaikkein eniten puiden kaukokuljetusta. Harvennuksia voidaan kyllä tehdä useallakin kohteella, mutta puut jäävät varastolle, kertoo Mhy Savotan kokonaistilanteesta korjuupäällikön sijaisena toimiva Sami Hoffren.

Korjuuvastaavat Janne Makkonen ja Jarmo Nousiainen komppaavat Hoffrenia. Kelirikko haittaa puunkorjuuta, mutta puuta on kuitenkin korjattu hyviä määriä. Kelirikon aikana korostuu hyvä suunnittelu ja kohde- sekä kalustovalinta.        

- Syksy on ollut puunkorjuun ja autokuljetuksen kannalta haasteellista samoin kuin melkein koko kesä aivan alkukesää lukuun ottamatta. Puuta ollaan saatu kuitenkin korjattua ja kuljetettua kiitettävästi. Tällä hetkellä puuta korjataan karkeilla kangasmailla, missä kantavuuden kanssa ei ole ongelmia, sanoo Ylä-Savon puunkorjuita hoitava Makkonen.

- Hakattavat kohteet joudutaan valikoimaan. Moni kesäkohdekin on jäänyt hakkaamatta joko tiestön tai maaston pehmeyden vuoksi. Kelirikon takia puita ei saada autokuljetukseen. Nyt korjataan vielä pääasiassa kesäharvennuksia, hyvällä havutuksella saadaan helpotusta urapainaumiin, toteaa Lapinlahden, Varpaisjärven ja Pielaveden alueita hoitava Nousiainen.

Puulle on menekkiä

Kiuruveden korjuuvastaava Juha Väisänen kertoo, että syksy on ollut puun menekin osalta vilkas. Kaikki puutavaralajit ovat energiapuuta lukuun ottamatta menneet hyvin eteenpäin.  

- Kelirikko on haitannut korjuuta paljon ja olemme joutuneet keskeyttämään hakkuita keliolosuhteiden takia. Tällä hetkellä hakataan kohteita, missä pohjat ovat kantavia kivikkopohjia. Samalla odotellaan kuumeisesti talven tuloa ja talvileimikoille pääsyä. Varsinkin kaukokuljetus on tuottanut ongelmia tiestön kantavuuden takia. Hyvin peruskorjatut tiestöt ovat kestäneet kuljetuksia myös tällaisena poikkeuksellisen sateisena syksynä, Väisänen muistuttaa.

Millaiset tiet kestävät kelissä kuin kelissä?

- Päällystetyt tiet ovat luonnollisesti kaikkein turvallisin vaihtoehto. Maapohja, jolle tie on rakennettu, ratkaisee paljon, mutta vaikutusta on myös tien kunnolla. Jos vesi jää seisomaan tielle, niin tie ei kestä raskaalla kalustolla liikkumista, Hoffren toteaa.  

Teiden erityisasiantuntija Marko Rissanen muistuttaa metsäautoteiden kunnossapidon tärkeydestä.

- Kesä ja syksy on ollut tosi märkää. Näyttää siltä, että valtion asfalttiteihinkin alkaa reikiä ilmestyä. Metsäautotiet ovat olleet kovilla, varsinkin ne, joissa kunnossapito on laiminlyöty. Nyt korostuu hyvinä ne tiet, joissa kuivatuksesta ja lanauksista on huolehdittu. Pelkkä murskeen ajo ei auta tielle kuin hetkellisesti, jos vesi seisoo raveissa ja runko pysyy märkänä.

Hyvien teiden varrella olevilla kelirikkokohteilla on kysyntää

Heti hakattavissa olevat tukkivaltaiset leimikot hyväkuntoisten teiden varsilta ovat nyt arvotavaraa. Pikaisella puukaupalla tällaisen leimikon voi saada nopeasti syksyn korjuuseen. Kun kunnon talvi alkaa ja maa jäätyy, siirtyy puunkorjuu talvikohteille. 

 

Haluatko tietää lisää puukaupasta tai metsäteiden perusparannuksesta? Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi.