Jatkuvassa kasvatuksessa on onnistumisen mahdollisuus, mutta ei varmuutta

20.11.2018

Voiko metsätaloutta harjoittaa ilman avohakkuuta ja miten se onnistuu? Entä kannattaako se taloudellisesti? Luken erikoistutkija Sauli Valkonen esittelee tutkimustuloksia mutta antaa metsänomistajan itse tehdä johtopäätökset.

Monia eri menetelmiä

Valkonen esittelee jatkuvan metsänkasvatuksen eri menetelmiä sekä metsätyyppejä, joille ne mahdollisesti sopivat. - Kuusi kasvaa varjopuuna helposti alikasvoksena, joten kuusikosta syntyy helposti poimintahakkuulla eri-ikäisrakenteinen metsä. Sen sijaan, jos halutaan kasvattaa koivua tai mäntyä, pitää tehdä pienaukkoja, koska ne vaativat paljon valoa kasvaakseen, Valkonen tiivistää.

Pienaukkohakkuun voi tehdä myös kaistalehakkuuna, jolloin aukko on pitkänomainen mutta kapea. Kuivempien kankaiden männikölle Valkonen ei suositellut varsinaista eri-ikäiskasvatusta vaan ylispuukasvatusta, jossa siemenpuita ei poisteta taimettumisen jälkeen.

Taimettuminen

Jatkuvan kasvatuksen taloudellisen tuoton avain on se, että siinä vältytään kalliilta taimikon perustamiskustannuksilta ja suurelta työmäärältä taimikon varhaishoidossa. Tämä edellyttää sitä, että kasvukykyisiä puuntaimia syntyy luontaisesti riittävän paljon eivätkä esimerkiksi pihlajat ja muut lehtipuut tukahduta haluttuja puulajeja alleen.

Taimettumista on tutkittu useilla koealoilla. Valkonen esitteli tuloksia pienaukkojen taimettumisesta. – Johtopäätöksenä voi todeta, että taimettuminen on ollut tutkimuksen pienaukkokoealoilla (alle 0,3 hehtaarin aukko) hyvin epätasaista, mutta keskimäärin kuitenkin lakitason täyttävää. Yleensä aukon keskiosa taimettui paremmin kuin metsän reuna.

Eikö pienaukoissa sitten ole sama ongelma lehtipuuvesakon kanssa kuin suuremmilla istutusaukoillakin? Valkosen mukaan ei. – Tutkimuksen pienaukoilla syntyi kyllä jonkin verran pihlajaa ja muita lehtipuita, mutta reunametsän vaikutus ilmeisesti piti niiden kasvun kohtuullisen pienenä eikä niistä muodostunut haittaa, kertoo Valkonen.

Juurikääpä riesana

Kuusikoissa ongelmaksi muodostuu usein juurikääpä, eli maannousema, joka iskee kuusikkoon joko kantojen tai korjuuvauriokohtien kautta. Valkosen mukaan tehokkain tapa pitää se poissa on suorittaa hakkuut talviaikaan, kun lahottajasienen itiöitä ei ole ilmassa. – Jos kuusimetsikössä sen sijaan jo on tyvilahoa, ainoa lääke on avohakkuu ja puulajin vaihto, Valkonen toteaa.

Kannattaako se?

Kannattavuusvertailut eri metsänkäsittelymenetelmien kesken ovat todella mielenkiintoisia. Valkonen esitteli kannattavuuslaskelmien perusteita, joihin kuului mm. arvio siitä, että jatkuvan kasvatuksen metsästä saisi hakattua keskimäärin 100m3 hehtaarilta noin 30 vuoden välein ja että harvennuspuun hinta on hieman alempi kuin päätehakkuun. Taimikon perustamis- ja hoitokuluiksi arvioitiin 2000 euroa hehtaari, sisältäen oman työn arvon.

Vaikka jatkuvassa kasvatuksessa puun hehtaarituotto jääkin keskimäärin hieman tasaikäiskasvatusta pienemmäksi, siinä säästetään taimikon perustamiseen ja taimikonhoitoon liittyvät kulut. Eniten vertailun lopputulokseen vaikuttaa se, minkä korkotason tehdyille alkuinvestoinneille valitsee, sekä se, miten korkean hinnan omalle työlle laskee. - Se, mitä viivan alle jää puunmyynnistä, ei yksiselitteisesti kerro mitään metsätalouden kannattavuudesta, muistuttaa Valkonen.

Valkosen esimerkkilaskelmassa jatkuva kasvatus oli kannattavampaa kaikilla yli 3 prosentin korkotasoilla.

– Jokaisen kannattaa kuitenkin laskea kannattavuuslaskelmat itse ja tehdä omat johtopäätöksensä, Valkonen toteaa.

Valkosen johtopäätös jatkuvan kasvatuksen edellytyksistä oli, että pääosin onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta takeita siitä ei ole.

Mitä teen, jos haluan siirtyä jatkuvaan kasvatukseen

  1. Muista, että jatkuvaan kasvatukseen voi vapaasti siirtyä missä tahansa metsässä, mutta sen edellytykset, riskit ja siirtymäaika ovat hyvin erilaiset eri metsiköissä
  2. Mieti mitä tavoittelet jatkuvaan kasvatukseen siirtymisellä
  3. Hanki hyvät tiedot menetelmistä
  4. Hanki hyvät tiedot metsästäsi, missä on hyvät ja missä huonot edellytykset
  5. Mieti missä metsiköissä haluat nyt siirtyä jatkuvaan kasvatukseen
  6. Aloita niistä metsiköistä, joissa on hyvät edellytykset. Se on helpointa itselle, neuvojille ja puunostajille ja kokemus karttuu pikkuhiljaa
  7. Tiedustele Mhy:n, puunostajien yms. valmiudet toteuttaa suunnitelmasi ja millä ehdoilla
  8. Suunnittele toimet ja leimikot yhdessä ammattilaisen kanssa

Jos olet kiinnostunut jatkuvasta kasvatuksesta, ota yhteyttä paikalliseen metsäasiantuntijaasi. Yhteystietomme löydät täältä»

 

Teksti: Anne Rauhamäki