Kesävälitilinpäätös

Taloudessa tehdään neljännesvuosittaiset tilinpäätöstarkastelut. Ajattelin nyt tehdä vuoden luonnonkiertoon liittyvän neljännesvuositarkastelun kolmannen kvartaalin päättyessä. Meidän suomalaisessa luonnossamme neljännesvuodet, kvartaalit, ovat kevät, kesä, syksy ja talvi. Talouselämän lainalaisuuksista poiketen luonnon kvartaalit eivät ajallisesti ole täsmälleen kolmen kuukauden tarkastelujaksoja. Kesä ja syksy ovat vähän vuodesta riippuen osapuilleen kolmen kuukauden pituisia, sen sijaan talvi kohtelee kaltoin kevättä ja riistää useina vuosina kevään kvartaalista vähintään kuukauden. Kevät jää kiivaaksi pölähdykseksi ennen kesän valtakautta.

Tänä vuonna näyttää siltä, että kesä yrittää tiukasti pitää kiinni kvartaalistaan ja pidättelee syksyn valtakauden alkua. Vielä elokuun viimeisinä päivinä lämpömittari on huidellut valta-asemastaan intoutuneena edelleen lähes parinkymmenen asteen hujakoilla. Virallisen määritelmän mukaan syksy alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi + 10 asteen alapuolelle. Eli sitä odotellessa: kylmeneviä päiviä, hallaöitä ja maahan leijailevia keltaisia lehtiä! Yhtä kaikki, on hienoa, että meillä on nuo neljä vuodenaikaa. Jokainen niistä on omalla tavallaan antoisa ja tarjoaa luonnosta nauttiville erilaisia harrastuksia ja elämyksiä. Haluatko lukea lisää vuodenajoista ja harrastusmahdollisuuksista - luontoon.fi.  

Mielestäni tämän vuoden kesä on ollut oikein hyvä kesä. Lämmintä on riittänyt ainakin minulle sopivasti, joidenkin mielestä toki hiukan liiankin kanssa. Pidän lämmöstä ja auringonpaisteesta, mutta kesäloman jälkeinen ensimmäinen työviikko maastokeikkoineen kieltämättä vaati hiukan sopeutumista kuumuuteen ja nestehukkaan. Valtaisat itikkaparvet myös ärsyttivät sekä ihoreaktioina että henkisestikin aiempia kesiä enemmän.

Kesän lämpö ja sopiva määrä sateita kasvatti muutakin kuin vain itikoita. Kuusentaimikossa latvat ovat paikoitellen suorastaan villiytyneet kurottautumaan pitkinä tikkuina kohti taivasta. Samoin ovat tehneet myös kuusien kanssa kilvoittelua käyvät lehtipuiden vesat. Omassa taimikossa raivasimme pajua ja muuta lehtipuuta kokeilun omaisesti vanhan kansan oppien mukaan heinäkuun lopulla, viisi päivää ennen mustaa kuuta ja viisi päivää sen jälkeen. Silloin uudelleen vesomisen pitäisi olla mahdollisimman vähäistä. Viime viikonlopun tarkastelu osoitti, että koivu ei ollut jaksanut vesoa uudelleen, mutta paju viis veisasi vanhasta kansasta ja kuun kierroista. Kannoista puski jo kauniisti uutta vehreää kasvustoa. Lue lisää Suomen luonto - vesomisen taikaa.

Työn alla erityiset luontokohteet

Tämän kesän työkuviot olivat hyvinkin erilaisia työhistoriaani tähän asti sisältyneisiin kesärutiineihin verrattuna. Nyt pääasiallinen työnkuvani on ollut kartoittaa mahdollisia ympäristötukikohteita ympäri Metsänhoitoyhdistys Savotan laajaa aluetta. Uusia kiharaisia teitä kesäisissä maalaismaisemissa, komeita järvi- ja mäkinäköaloja, vauraita peltoaukeita viljavainioineen ja toisaalla mökkiläisten muutamaksi kesäpäiväksi asuttamia harmaita mökkejä nurmettuneine pihamaineen. Mielenkiintoa ja kysyntää luontokohteisiin sekä niiden käsittelyyn tai suojeluun on ollut runsaasti, joten maastokeikat tulevat kutsumaan pitkälle syksyyn ja alkutalveen.

Olen löytänyt hienoja puronvarsimetsiä, reheviä saniaiskasvustoja ja metsäkortekorpia sekä kauniita lähteitä ja tihkupintaisia metsänpohjia. Muutama jyrkänne ja jyrkänteen alusmetsä on tullut kiipeiltyä ylös ja alas, vastaan on tullut myös majavan syönnöksiä ja myös majava-insinöörin taidokkaasti suunnittelema ja toteuttama ”tekojärvi”…harmillinen löytö itseasiassa. Osa kohteistani tulee täyttämään ympäristötuen vaatimat kriteerit, osalla luontoarvot eivät ole valtion tukeen riittävät, vaikka kohteena ovatkin hienoja ja säilyttämisen arvoisia metsänomistajan niin halutessa.

Työni luonnonhoidon erityisasiantuntijana maistuu hyvältä. Löydän päivittäin pieniä ja vähän isompia erityiskohteita ja metsäluonnon helmiä. Vähän näpertelyltähän se perinteiseen metsäasiantuntijan työskentelyyn verrattuna saattaa vaikuttaa… kontata varvikossa tunnistamassa kasveja ja sammalia, tonkia maaperää lehdon ominaispiirteenä olevaa multakerrosta etsimässä, piirtelemässä kartalle kuvioita kymmenen aarin tarkkuudella. Päivän metsäkeikalla ei kerry kymmeniä hehtaareja hankekansioon, mutta eipä se ole tarkoituskaan. Tarkoitus on löytää arvokkaita metsäkohteita ja tarjota metsänomistajille tietoa sekä mahdollisuus suojella hänelle tärkeä kohde samalla, kun suojeluun hankitaan myös taloudellista tukea. Tarkoitus on pystyä vastaamaan myös erilaisiin metsänomistamisen tavoitteisiin.