Puumarkkinoiden kilpailu toimii hyvin

Puukauppa on käynyt viime vuotta vaisummin, vaikka puunhinnat ovat ennätystasolla. Puumarkkinat ovat kilpailun näkökulmasta toimineet hyvin, mutta metsänomistajat voisivat olla aktiivisempia tarjoamaan puuta myyntiin. Puun ennakoidusta käyttömäärästä on ostettu vasta puolet kesäkuun loppuun mennessä ja puuta tarvitaan edelleen paljon. Metsänhoitoyhdistykset metsänomistajien itsensä hallinnoimina organisaatioina pitävät huolen siitä, että metsiä hoidetaan kestävästi, puu kilpailutetaan markkinoilla ja edunvalvonta on luotettavissa käsissä. Näin metsäsektorille on puuta tarjolla markkinaehtoisesti jatkossakin. 

Pohjois-Pohjanmaalla puukauppaa on tehty kuluvana vuonna noin 3 prosenttia viimevuotista vähemmän. Puulla on nyt ollut huippuhinta, joten puukaupan teko on kannattavaa, kannustaa metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara.

Olen oikeastaan vähän ihmetellyt, miksi tänä vuonna on puukauppaa tehty aiempaa vähemmän. Voiko syynä olla metsänomistajien tietämättömyys tilanteesta? Toinen mahdollinen syy voi olla metsänomistajien keski-ikä yli 60 vuotta, jolloin elämäntilanne on voi olla sellainen, ettei puukaupparahalle ole tarvetta. Pyhä- ja Kalajokilaakson metsissä riittää kyllä hakattavaa, joten päätös puukaupasta ei ole siitä kiinni. Voi myös olla, että viime vuosien metsäkeskustelu tekee metsänomistajista epävarmoja omien metsiensä hoitamiseen, mutta aktiivisuus metsien hoidossa on aina parempi kuin tekemättömyys.

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala tekee metsänomistajien valtuuttamana valtakirjakauppoja noin 600 000 kuutiota vuosittain. Nämä puukaupat kilpailutetaan, metsäammattilainen vertailee tarjoukset ja metsänomistaja päättää vertailun pohjalta tehdyn suosituksen perusteella parhaimman puukauppakumppanin. Tyypillisesti paras puunostaja voi vaihtua leimikoittain, eikä metsänomistajan yleensä kannata myydä kaikkia leimikkojaan samalle ostajalle. Valtakirjakaupoista tallennetaan puunhinta ja puutavaran katkontatiedot metsänhoitoyhdistyksen tietojärjestelmään.

Puunhinnat ovat nousseet nyt jo viitisen vuotta ja nyt ollaan sekä tukkipuun että kuitupuun osalta rikottu ennätykset nimellishinnoissa ainakin tällä vuosituhannella.

Tukkipuun keskihinnat päätehakkuulla ovat olleet touko-heinäkuussa 86,65 €/m3 (83,25) molemmilla tukeilla eli 3,4 €/m3 vuodentakaista korkeammat. Vastaavasti kuitupuun keskihinta samalla aikajaksolla on ollut 42,15 €/m3 (37,24), eli 4,9 €/m3 vuodentakaista korkeammat.

Harvennuksellakin puunhinnat ovat nousseet mukavasti ja esimerkiksi ensiharvennuksella kuitupuun keskihinta on touko-heinäkuun kaupoissa ollut 29,20 €/m3 (25,60), eli 3,6 €/m3 vuodentakaista korkeampi.

Puun hinta on edelleen hyvällä tasolla, joten ole yhteydessä metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan ja pyydä kartoittamaan olisiko omalla metsätilalla nyt myyntiin sopivaa leimikkoa, kannustaa Mhy Pyhä-Kalan johtaja Maunu Kilpivaara.

Metsäteollisuus on ilmoittanut tuotannon supistuksista ja ennakoitua heikommasta tuloskehityksestä. Lopputuotemarkkinoilla on kahdensuuntaista kehitystä. Sellumarkkinoilla varastot ovat hieman kasvaneet ja hinnat laskeneet. Toisaalta kartonkimarkkinoilla hinnat ovat vahvistuneet. Myös sahatavaramarkkinoilla hintataso on kohtuullisen korkealla tasolla. Talouskasvun pitäisi vaikuttaa positiivisesti rakentamiseen ja kulutushyödykkeiden kysyntään. Markkinoille tuo kuitenkin edelleen epävarmuutta Yhdysvaltojen peliliikkeet globaalissa tullipolitiikassa. Yhdysvallat asettivat EU:sta tuleviin tuotteisiin yleistullin (15 %). Se vaikuttaa sellu-, kartonki- ja paperiteollisuuden vientiin, mutta osa puutuoteteollisuuden tuotteista on rajattu tullien ulkopuolelle. Dollarin hinnan lasku on myös vaikuttanut negatiivisesti tuotemarkkinoilla.

Lisätietoja:

Maunu Kilpivaara, johtaja, 0442438275

Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kala ry, Savarinväylä 2, 84100 Ylivieska