EU metsäedunvalvonta vauhdissa – Suomen metsätalouden vahvuuksia korostetaan

08.6.2022

Tuskin yksikään suomalainen metsänomistaja on välttynyt kuulemasta EU:n aikeista puuttua Suomen metsien käyttöön. Säädöstsunamiksi kutsuttu vyörytys on kovempaa kuin kertaakaan Suomen EU jäsenyyden aikana.

Komissiolla on sinänsä hyvät tavoitteet. Pyrkimyksenä on parantaa ilmaston ja luonnon tilaa. Metsänomistajat varmasti jakavat nämä tavoitteet. Valitettavasti komission suuri intohimo ja ideologia yhdistettynä puutteelliseen metsätalouden ymmärryksen, voi johtaa päinvastaiseen lopputulokseen. Ilmasto kärsii ja luonnon hyväksi tehtävät toimet kohdentuvat vääriin paikkoihin.

Perinteisesti on todettu, että EU:lla ei ole toimivaltaa metsäasioissa. Tämä pitääkin paikkansa, päätökset kuuluvat jäsenmaille. EU voi kuitenkin käyttää vaikkapa ympäristöasioissa valtaansa ja sitä nyt myös käytetään. Metsäasioiden vyörytys nousi julkisuuteen noin vuosi sitten. Työstössä ollut EU metsästrategia uhkasi muodostua metsäelinkeinon hiivutusstrategiaksi. Edunvalvonnalla pahimmat ehdotukset saatiin torjuttua ja pientä ymmärrystä metsien tarjoamista hyödyistä löytyi. Valitettavasti emme saaneet vahvaa metsästrategiaa, joka olisi ollut ohjenuorana kaikkiin muihin EU prosesseihin. Tämä on ohjannut muita prosesseja vikasuuntaan.

EU:ssa on työstössä kymmenisen isoa, metsiin vaikuttavaa prosessia, lakialoitetta tai strategiaa. MTK yhdessä laajan kumppaniverkoston kautta vaikuttaa niihin kaikkiin. Keskeistä vaikuttamisessa on osoittaa aktiivisen metsätalouden laajat hyödyt, metsänomistajien kyvyn tuottaa yhteiskunnan kysymät tuotteet ja palvelut ilman pakkokeinoja. Esille tuodaan myös sitä, että metsissä on maiden välillä suunnattomia eroja. EU:n ei kannata yrittää viedä läpi yhtä mallia joka maahan, vaan luottaa kansalliseen päätöksentekoon. Jokaiseen prosessiin asiantuntijat tuovat mukaan tarkkoja yksityiskohtia, pilkun taustatkin pitää saada kuntoon.

Viimeisen vuoden aikana edunvalvonnalla on saatu aikaan vaikutuksia ja tähän saakka suurimmat metsänomistajan mahdollisuuksia kaventavista ehdotuksista on saatu järjellisiksi.

Metsästrategiasta tuli lopulta alkuperäistä ehdotusta parempi, vaikka parannettavaa jäi. Kestävän rahoituksen taksonomialla pyritään ohjaamaan markkinarahoitus ilmaston ja luonnon kannalta fiksuihin kohteisiin. Viime syksyllä päätetyt taksonomian ilmastokriteerit muodostuivat lopulta Suomessakin toteuttamiskelpoisiksi. Metsien tarjoamia ilmastohyötyjä on jatkuvasti kuitenkin pidettävä esillä. Viime vuonna julkistettiin myös ensimmäinen versio taksonomian ympäristökriteereiksi. Ne sisälsivät mahdottomia kirjauksia, kuten 20 % suojeluvelvoite ja laajoja vaatimuksia metsänhoitomenetelmien muuttamisesta. MTK:n edunvalvonta oli keskeisessä asemassa siinä, että metsäkriteerien valmistelu jäi tauolle ja tauon aikana olemme tehneet ehdotuksia, siitä millaiset kriteerit parantaisivat luonnon tilaa, mutta olisivat myös toteuttamiskelpoiset. Työmme vaikuttaa ja taksonomian ympäristökriteereistä voidaan saada hyvä lopputulos. Ymmärrys Brysselissä on lisääntynyt.

Metsänomistajien maalaisjärkeä on koetellut myös aikeet rankata metsäenergia pois listalta, joka hyväksyttäisin uusiutuvan energian lähteeksi. Metsien kasvu lähes kuuluu korvissa näin kesällä ja parlamentin ympäristövaliokunnan kannan täytyy muuttua täysi-istunnossa. Jos uusiutuvan energian käyttö vähenee, tekee se tilaa fossiileille. Pääviestejämme onkin ollut, että tärkeintä yhteiskunnassa on päästä pois fossiilitaloudesta biokiertotalouteen.

Metsien hiilinielukeskustelu sekä maille asetettavat velvoitteet ovat myös keskusteluttaneet. Suomessa maankäyttösektorin todettiin kääntyneen hiilen lähteeksi. Aika harvassa olivat kuitenkin uutiset siitä, että perhemetsänomistajien vuosikymmenten panostusten ansiosta metsät sitovat edelleen hurjasti hiiltä. Hakkuiden rajoittamispuheiden asemasta nyt pitää panostaa siihen, miten metsien kasvua saadaan edelleen lisättyä. Poliittisella ja biologisella hiilensidonnalla tuntuu olevan paljon eroa.

Keväällä julkisuuteen vuodettiin versio tulevasta EU:n ennallistamislainsäädännöstä, jonka piti tulla saman tien julki. Vuodettu versio oli vaikutuksiltaan massiivinen ja julkistamisessa otettiinkin aikalisä. Paketti on tulossa julki juuri ennen juhannusta. Sitova lainsäädäntö toisi ennallistamisvelvoitteen kaikkiin metsiin, eikä esimerkiksi monimuotoisuudeltaan vaikuttavimpiin kohteisiin. MTK on nostanut esille lukuisia huomioitavia seikkoja: Ennallistaminen tulee kohdentaa vaikuttaviin kohteisiin, päätösvalta toimista ja toimeenpanosta kuuluu jäsenmaille, komissio ei saa haalia lisää valtaa ennallistamislain kautta, omaisuuden suojaa tulee kunnioittaa ja ymmärtää vapaaehtoisten keinojen voima, tavoitetason pitää olla haastava, mutta realistinen, Suomelle ei saa asettaa asukasta kohden moninkertaisia kustannuksia, EU:n tulee myös hoitaa rahoitus.

Metsäkatoasetuksessa tulee huomata, että Suomessa 90 % metsäkadosta aiheutuu metsämaan siirtymisestä rakentamiseen ja infrastruktuurin käyttöön. Metsätalous hoitaa omalta osaltaan uudistamisen eikä metsätaloutta voi syyttää metsäkadosta. Haastavaa olisi, jos tässä yhteydessä puhutaan metsän tilan heikentämisestä ja toivottavasti se jää tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle.

Käsittelyssä on myös paljon muuta.

EU biodiversiteettistrategia on tuomassa kymmenen prosentin tiukan suojelun velvoitteen eri maille.  Suomessa tämä on jo täynnä.

Hiiliviljelyä pohdittaessa huomio kannattaa kiinnittää siihen, miten metsät pidetään kasvukunnossa ja kuinka puulla voidaan korvata fossiilisia tuotteita.

Maaperästrategiassa ja monessa muussa esityksessä tarkastellaan turvemaiden metsätaloutta. Hyvin hoidetut kohteet tulee pitää aktiivisessa metsätaloudessa. Epäonnistuneet ojitusalueet sopivat hyvin ennallistamiskohteiksi.

Metsänomistajat voivat kaikesta huolimatta olla ylpeitä metsistään. Metsät ovat ratkaisu moniin globaaleihin ongelmiin. Me myös parannamme jatkuvasti, on sitten kyseessä materiaalitehokkuudesta tai vaikkapa luonnontilan parantamisesta. Kuten alalla jo kymmenen vuotta sitten todettiin, aktiivinen metsien käyttö pelastaa maailman.

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja