Lannoita metsäsi tuottamaan

22.1.2019

Metsän lannoitus on myös ilmastoteko

Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Vaikka lannoitteen tuotanto ja levittäminen aiheuttavakin päästöjä, niiden aiheuttama hiilidioksidipäästö on lannoitteiden valmistajien mukaan vain noin 0,5 tonnia per hehtaari. Lannoituksen ilmastotase on siis reilusti positiivinen.

Metsänlannoitus on taloudellisesti yksi kannattavimmista metsätalouden investoinneista.

Lannoituksilla voidaan tuottaa enemmän käyttöpuuta, nopeuttaa puiden järeytymistä sekä aikaistaa hakkuita. Investoinnin takaisinmaksuaika on muihin metsänhoitotöihin verrattuna suhteellisen lyhyt, sillä lisätuotto realisoituu pääosin jo seuraavassa hakkuussa.

Milloin ja missä kannattaa lannoittaa?

Metsänlannoituksella lisätään niitä ravinteita, joita maapohjassa on niukasti puiden tarpeeseen nähden. Kasvua rajoittavia ravinteita ovat yleensä joko typpi tai fosfori. Typestä on pulaa lähinnä kivennäismailla ja fosforista turvemailla. Boorin puutosta voi esiintyä molemmilla.

Paras tuotto lannoitusinvestoinnista saadaan, kun tukkipuun osuutta lisäävä lannoitus tehdään noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta, kertoo Metsänhoidon suositukset -opas. Maan ravinnetila kannattaa selvittää ennen lannoitusta. Lannoitukset on kannattavinta toteuttaa yhteishankkeina, jolloin lannoitteiden hehtaarikohtaiset hankkimis- ja levityskustannukset pysyvät kohtuullisina.

Tuhkaa turvemaille

Turvemailla on yleensä pulaa kaikista muista ravinteista paitsi typestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan puutuhka sisältää kaikkia rämemänniköiden tarvitsemia ravinteita. Tuhkalannoituksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy 2–3-kertaiseksi lannoittamattomaan verrattuna. Sopivia tuhkalannoituskohteita ovat ojitetut turvemaat, joissa turpeen paksuus on vähintään 0,5m ja puuston määrä riittää ylläpitämään kuivaustehoa. Koska tuhka on pitkävaikutteinen lannoite, sen vesistöhaitatkin ovat pienempiä.

Euro lannoitukseen tuottaa kolme euroa takaisin

Metsänhoitosuositusten mukaan Etelä- ja Keski-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla. Turvemailla tuhkalannoituksella voidaan lisätä männyn kasvua vuositasolla jopa 2–4 kuutiota. Pohjois-Suomen eteläosassa lannoituksella saatava kasvunlisäys on kivennäismailla 60–80 prosenttia Etelä-Suomen arvoista.

Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä

Metsän lannoitus on myös ilmastoteko. Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi. Vaikka lannoitteen tuotanto ja levittäminen aiheuttavakin päästöjä, niiden aiheuttama hiilidioksidipäästö on lannoitteiden valmistajien mukaan vain noin 0,5 tonnia per hehtaari. Lannoituksen ilmastotase on siis reilusti positiivinen.

Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa

Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoituskustannukset vähennetään puunmyyntiverotuksessa kertapoistona. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään.