Havutukin latvaläpimitan nosto romauttaa kantorahatulot

02.9.2019

StoraEnson ilmoitus kuusi- ja mäntytukin latvaläpimitan nostamisesta 18 senttiin voi pienentää metsänomistajan kantorahatuloja jopa yli 20 prosenttia.

 

MTK:n kenttäpäällikkö Pauli Rintala kuvailee StoraEnson ilmoitusta nostaa havutukkien minimilatvaläpimitat Itä-Suomen hankinta-alueellaan 15/16 sentistä 18 senttiin dramaattiseksi muutokseksi metsänomistajien kannalta.

”Tämä on muistaakseni ensimmäinen kerta, kun tällainen havutukkia koskeva muutos tehdään ison yhtiön toimesta. Jotkin toimijat ovat kokeilleet vastaavaa aiemmin, mutta kun puuta ei ole saatu ostettua suunnitellusti, ollaan palattu aiempiin mitta- ja laatuvaatimuksiin.”

Harvennuksilla häviää 15 – 25 prosenttia kantorahatuloista

Rintala on laskenut metsänhoitoyhdistysten katkonta-aineistojen sekä Luonnonvarakeskuksen laskelmien perusteella tukkien latvaläpimitan vaikutuksia tukkikertymään ja metsänomistajan puukauppatiliin erilaisilla kohteilla.

Ensiharvennuskohteilla on kertynyt aiemmin tukkia 5 – 20 prosenttia, jatkossa tukkisaanto 18 sentin latvaläpimitoilla putoaa neljännekseen tai jopa nollaan. ”Metsänomistajan puukauppatiliin tämä tarkoittaa 10 – 20 prosentin lovea.”

Myöhemmillä harvennuksilla, joilla rungon keskijäreys on 100 – 300 litraa, putoaa tukkiosuus vähintään 25 prosenttia, enimmillään lähes sata. ”Tämä johtuu siitä, että minimitukkirungon kokovaatimus kasvaa kahdesta sadasta kolmeen sataan litraan latvaläpimitan noustessa 18 senttiin. Näin ollen monesta rungosta ei saada jatkossa tukkia lainkaan ”, kuvailee Rintala. Harvennusleimikoiden puukauppatiliä latvaläpimitan nosto leikkaa Rintalan mukaan 15 – 25 prosenttia, mikäli puutavaralajien yksikköhinnat säilyvät ennallaan.

Päätehakkuumänniköissä suurin taloudellinen menetys

Latvaläpimitan nostolla on oleellisia vaikutuksia metsänomistajan puukauppatuloon myös päätehakkuulla.  ”Männyn osalta muutos on suurempi jo siksi, että latvaläpimitta nousee kolmella sentillä viidestätoista kahdeksaantoista senttiin. Järeydestä riippuen männyn tukkiprosentti laskee 20 – 30 prosenttia, joka tarkoittaa 10 – 20 prosenttia pienempää puukauppatiliä”, Rintala sanoo.

Kuusella tukkiosuus laskee kahden sentin muutoksen ja juoksevamman runkomuodon vuoksi Rintalan arvion mukaan hieman maltillisemmin. ”Normaalikokoisessa päätehakkuuleimikossa tukkikertymä laskee 5 – 15 prosentilla, joka tarkoittaa 5 – 10 prosentin leikkausta puukauppatuloihin.”

Muutokset eivät voi olla vaikuttamatta puumarkkinoihin

Rintala näkee muutokset niin suurina, että metsänomistajat varmasti reagoivat niihin voimakkaasti. Kun samaan aikaan huomioidaan toisen ison ostajan eli UPM-Kymmenen tekemät muutokset eli heikennykset puukaupan vakiosopimusehtoihin, niin vaikutus näkynee puumarkkinoilla. Palkansaaja voi rinnastaa tilanteen siihen, että palkasta leikkautuisi 5-25 prosenttia.

”Puukauppatarjousten vertailu käy todella haastavaksi tai jopa mahdottomaksi tavalliselle metsänomistajalle näiden rajujen muutosten jälkeen. Puukauppasopimuksen, sen ehtojen sekä mitta- ja laatuvaatimusten huomioimisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Jatkossa metsänomistajan kannattaisi hyödyntää ja käyttää metsänhoitoyhdistyksen ammattiapua aina puukauppaa tehdessään. Metsänhoitoyhdistys veloittaa toki omat kustannuksensa, mutta ne ovat vain murto-osa metsänomistajalle koituvasta hyödystä.”

Kenttäpäällikkö Pauli Rintala, MTK Metsälinja