Edunvalvonta: Onko taksonomia teatteria?

17.12.2021

EU:n taksonomia-asetus tavoittelee hyvää ja on lähtökodiltaan vapaaehtoinen. Se haluaa määritellä kriteerit rahoitustuotteille, joille myönnetään EU:n vihreän rahoituksen leima – eli halvemmat korot ja vihreämpi brändi. EU-maat ja -parlamentti antoivat komissiolle vahvan vallan kriteerien muodostamiseen. Niitä tehdään hollantilaisen varapuheenjohtaja Frans Timmermansin johdolla. Hänen kabinettipäällikkönään toimii Greenpeacen entinen kampanjapäällikkö. Siksi valmistelua on tehty ympäristöjärjestöjen näkökulmia noudattaen. Tämä ongelma tuntuu Suomessa erityisesti metsäsääntelynä, vaikka EU perussopimusten mukaisesti metsävarojen käyttö kuuluu kansallisesti päätettäviin asioihin.

Vaikka vihreän rahoituksen kriteerit ovat vapaaehtoisia, muodostuu niistä käytännössä pakottava toimintatapa koko suomalaiselle metsäsektorille. Kolme suurinta metsäfirmaa (SE, UPM ja MG) toimivat kansainvälisessä kuluttajamarkkinassa. Kuluttajat haluavat ostaa kestäviksi luokiteltuja tuotteita. Turvatakseen maineensa ja saadakseen halvempaa vihreätä lainaa investointeihinsa metsäjätit tulevat vaatimaan taksonomiakriteerien noudattamista myös raaka-ainetoimittajilta. Siksi ne tarvitsevat nykyisiäkin sertifikaatteja. Tästä aiheutuu ketjureaktio kaikkeen puukauppaan. Myös sahat ja energiatoimijat joutuvat välillisesti hyväksymään kriteeristöt saadakseen kuitupuut ja hakkeet kaupaksi. Käytännön esimerkki tästä on jo nyt, kun nämä kolme firmaa vaativat FSC sertifikaatin mukaisten HCV kriteerien toteennäyttämistä niiltäkin, jotka eivät halua olla FSC:ssä mukana. Siksi taksonomiakriteeristöllä olisi käytännössä vaikutus ihan kaikkiin metsänomistajiin. Siis myös Sanna Keskiseen.

Tämä nyt hallitustakin natisuttanut ensimmäinen delegoitu säädös koski ilmastokestävyyttä. 993 sivua EU-jargonia, josta 44 sivua liittyy metsiin. Kukaan ei tiedä tarkkaan mihin kaikkeen se vaikuttaa. Byrokratiaa ei ainakaan vähennä vaatimus erillisestä metsäsuunnitelmasta ja 30-vuotisesta ilmastohyötyanalyysista. Tämä ei vielä kaada suomalaista metsäsektoria. Byrokratiaan olemme tottuneet, mutta se maksaa ja syö kannattavuutta.

Isoimmat uhkat ovat vasta komission valmistelussa olevassa taksonomia-asetuksen monimuotoisuuskriteeristössä. Sen valmistelussa ovat esiin nousseet metsänomistajille katastrofaaliset uhkakuvat. Tilakohtaisesti esitetään 20 % suojeluvaade, 10 % säästöpuuvaade, avohakkuun rajaaminen 1-3 hehtaariin, kunnostusojituksen kieltäminen, 20 m³/ha lahopuuvaade ja monet muut rajoitteet veisivät vähintään ⅓ metsätilojen tuottokyvystä Brysselin byrokraateille. Tämä sotii selkeästi perustuslakia ja EU:n perussopimusta vastaan. Siksi metsänomistajien etujärjestö on tässä pörhöllään. Ja siksi Suomi äänesti jo ensimmäistä delegoitua taksonomia-asetusta vastaan. Siksi tämä ei ole teatteria, vaan totisinta totta.

Pientä valoa on näkyvissä. Talouskomissaarin Suomen metsävierailun jälkeen kerrotaan uusien kriteerien valmistelun jumiutuneen. Suomi ja Ruotsi tekevät EU:n kunnianhimoisinta ilmastopolitiikkaa. Siksi komissio ei voi kävellä meidän yli, kun pidämme metsäisten maiden kanssa yhtä. Kyse on myös isommasta EU-poliittisesta kysymyksestä: annetaanko EU päätöksenteon ryömiä jäsenmaiden käsistä komissiolle, kuten Nils Torvalds on asiaa osuvasti kuvannut?

Mikko Tiirola
metsävaltuuskunnan pj, MTK r.y.