Poimintahakkuiden korjuussa on eniten haasteita

03.4.2018

Poimintahakkuiden korjuussa on eniten haasteita

Metsäkeskuksen valtakunnallinen korjuujälkiselvitys laittoi toimijat paremmuusjärjestykseen harvennushakkuiden korjuujäljen perusteella.

”Metsälehdessä aiheen uutisointi vaikutti enemmän mainostoimiston työltä kuin tulosten analyyttiseltä tarkastelulta. Olemme kahden vuoden ajan kehittäneet korjuun laadunvalvontaa ja mitanneet yli 100 korjuupalvelutyömaata, tarkastelemme näitä julkaistuja tuloksia suhteessa omaan seurantaamme”, toteaa metsäpäällikkö Ilkka Köntti.

Aineistosta selvisi, että Metsäkeskus oli valikoinut yhdistyksemme korjuupalvelusta tarkasteluun satunnaisotannan sijasta poimintahakkuukohteita, sillä muilta toimijoilta vastaavia kohteita ei ollut tarjolla. Kuudesta kohteesta viisi osui haastaviin poimintahakkuukohteisiin.

Poimintahakkuukohteissa runkovaurioita

Tulokset osoittavat, että viiden poimintahakkuukohteen osalta kahdella tulos oli kiitettävä ja kolmella löytyi huomautettavaa runkovaurioiden määrän ylittäessä tavoitearvon.

”Vauriot olisivat todennäköisesti ehkäistävissä paremmalla ennakkosuunnittelulla, järeiden ylispuiden poisto vaatii tilaa ja toteutustapana voisi olla myös metsänhoitosuositusten mukainen pienaukkohakkuu”, arvioi Ilkka Köntti

”Hakkuukoneen kuljettajalla pitää olla käytössään sellaiset hakkuuohjeet, että ne on mahdollista toteuttaa myös käytännössä. Eri-ikäisrakenteisen metsänkäsittelyn työohjeita pyrimme toimihenkilöille ja kuljettajille kertyvän kokemuksen sekä esimerkkikohteiden kautta kehittämään.”

Metsälain uudistuminen on johtanut kiinnostukseen eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta kohtaan

Poimintahakkuut osana eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta ovat olleet metsälain uudistumisen myötä metsänomistajien mielenkiinnon kohteena ja meille on esitetty runsaasti kysymyksiä aiheesta.

”Tähän mennessä karttuneen kokemuksen perusteella voidaan sanoa, että poimintaluontoisessa hakkuussa korostuu toimihenkilön valmiudet tunnistaa kohteet, missä eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus voisi olla toimiva vaihtoehto”, Köntti toteaa.

Luontainen uudistaminen ja jatkuva kasvatus eivät ole mikään oikotie, eikä niitä pidä suosia ohi perinteisen uudistamisketjun.

”Avohakkuita ja niitä seuraavia uudistamistöitä ei siis missään nimessä pidä lähteä välttelemään, mutta ehdottomasti meiltä löytyy valmiuksia suunnitella ja toteuttaa myös eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuita” Köntti summaa.