Päijät-Hämeessä kaavoitetaan vuoropuhellen

26.6.2020

Metsät vaikuttavat kunnan elinvoimaan niin työpaikkojen kuin verotulojenkin kautta, ja ne luovat pohjaa biotalouteen ja matkailuun. Maisema-arvojen kuntatason vaalimisella voidaan kuitenkin huomaamatta nakertaa pohjaa kaikelta tältä.

Vähimmäisvaatimukset metsän hoidolle ja hakkuulle tulevat metsälaista, jossa on säädetty monimuotoisuuden säilyttämisestä ja erityisen tärkeistä elinympäristöistä.  Alueidenkäytön ja yhdyskuntarakentamisen ohjaamiseen tarkoitetussa yleiskaavassa metsänhoitoa koskevat määräykset voivat vaikuttaa  metsätalouteen sekä nostaa metsänhoidon ja puunkorjuun kustannuksia. Kaavatyön alussa kunnan on tärkeä olla selvillä, miten kaava on tarpeen ulottaa metsäalueille.

Törmäyksiä kentässä on aiheuttanut, kun puhtaita maaseutukuntia on liitetty ennen pienialaisiin kaupunkeihin, joissa maanomistus on ollut pääosin kaupungilla. Kaavoja on vireillä lukuisia, ja niiden seuraaminen vaatii aktiivisuutta metsänomistajalta.

– Maaseudulla maa on yksityisomistuksessa, eikä sinne voi suoraan monistaa toimintatapoja tai kaavamerkintöjä, joita on perinteisesti harjoitettu tiiviisti asutuilla kaupunkialueilla. Jos maanomistaja huomaa kaavasuunnitelmissa epäkohdan, mhy kyllä auttaa siitä eteenpäin, kuvailee Mhy Päijät-Hämeen metsäasiantuntija Timo Hannonen.

Maisematyölupia sujuvoitettava
Maankäyttö ja rakennuslakiin muutettiin maisematyöluvan soveltamisalaa vuonna 2017. Maisematyölupamenettelyn kehittämistarpeet ovat kuntakohtaisia. Kuntien tavat toimia ovat yksilöllisiä ja monesti sellaisia, ettei vaikutusmahdollisuuksia virkamiestyönä tehtäviin maisematyölupaohjeistuksiin juurikaan ole. Lupien sujuvoittamiselle metsätalouteen varatuilla alueilla havaittiin olevan tarvetta.

Metsänomistajaa maisematyöluvissa rasittavat työpanoksen lisäksi luvan kustannukset ja naapureiden kuulemisesta aiheutuvat viivästykset. Lupien mukaan ottamista kaavoihin on usein vaikea kokonaan välttää, mutta esimerkiksi ulkoilureitit voidaan yleensä toteuttaa vapaaehtoisin sopimuksin.

– Maisematyölupaprosessi on useassa kunnassa hidas ja hinnoittelu koko lailla mielivaltaista. Kaupunki voi myös määrätä katselmuksia, mikä nostaa kustannuksia entisestään. Esimerkiksi pienialaista ensiharvennusta ei kannata tehdä, kun vähätkin tulot menisivät lupaprosessin pyörittämiseen, Hannonen harmittelee.

Hyviä kokemuksia vuoropuhelusta
Vuorovaikutuksen merkityksestä ja metsäalan mukaan ottamisesta on hyviä esimerkkejä muun muassa Lahdessa.

Kaupunki suunnitteli tekevänsä suositun retkeilyalueen ympärillä olevista yksityisistä metsistä virkistysaluetta maisematyölupavaatimuksella, vaikka siellä harjoitettiin päätoimista metsätalousyrittämistä.

Tämä olisi tarkoittanut taloudellisen toiminnan hankaloitumista ja jopa estymistä. Aiemmin virkistyskäyttö ja metsätalous ovat eläneet alueella rauhallista yhteiseloa vuosikymmeniä toistensa bisnekset tunnustaen. Mhy oli nopeasti yhteydessä kaupunkiin, ja sai valmistelevat virkamiehet neuvottelemaan asiasta.

– Keräsimme maanomistajilta kommentteja ja istuimme saman pöydän ääreen useaan otteeseen kaavoittajan kanssa. Näyttää siltä, että pääsemme lopputulokseen, jossa kummankin osapuolen tärkeimmät intressit toteutuvat. Maisematyölupaa ei vaadita, ja alueella tehdään kriittisiltä osin maan vaihtoa kaupungin kanssa. Metsänomistajat ottavat puolestaan alueella ulkoilureitit ja ladut huomioon. Voi sanoa, että molemmat voittavat, Hannonen kertoo.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan tästä

Lisätietoa Päijät-Hämeen alueen kunnittaisesta kaavoituksesta löydät tästä