MTK Häme, Kanta-Hämeen metsänhoitoyhdistys ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys irtisanoutuvat Evon tiedekansallispuiston valmistelua taustoittavasta alueellisesta työryhmästä

15.6.2021

lmoitamme tänään 15.6.2021 eroavamme Evon tiedekansallispuistoa valmistelevasta alueellisesta työryhmästä. Tiedekansallispuistoesitys on mielestämme tehty ilman paikallisten maanomistajien tukea. Valmistelun aikataulu on liian tiukka ja informaation saanti erilaisista vaikutuksista ympäröivän alueen metsätalouskäyttöön, muuhun elinkeinotoimintaan ja yksityisomaisuuden suojaan riittämätöntä.

MTK Häme sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset ovat vahvasti Evon alueen kehittämisen kannalla ensisijaisesti retkeilyaluestatuksen pohjalta. Tämän lisäksi haluamme korostaa, että meille tiede sekä monipuolinen metsän hoitomenetelmiä ja niiden ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus alueella on ensiarvoisen tärkeää. Myös kohdekohtaisiin lisäsuojelutoimenpiteisiin Evon alueella suhtaudumme myönteisesti.

Ympäristöministeriö asetti alueellisen työryhmän taustoittamaan Evon tiedekansallispuiston valmistelua ajalla 25.1.-30.6.2021. Työryhmän kokosi Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan varadekaani, ympäristömuutoksen professori Atte Korhola, joka toimii myös työryhmän puheenjohtajana. Varapuheenjohtajaksi nimettiin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio. Työryhmän kokoonpanoa täydennettiin maanomistajia edustavien tahojen omasta vaatimuksesta myöhemmin 5.2.2021 paikallisten maanomistajien edustajilla. Maanomistajaedustajiksi työryhmään nimettiin MTK Hämeen edustajana MTK Lammi-Tuulos ry:n puheenjohtaja Veli-Antti Silpola sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistysten edustajana MTK:n metsäasiantuntija Asta Sarkki.

Työryhmän toimeksianto on hallinnollisesti epäonnistunut. Lähtökohtaisesti työryhmän työskentely on rajattu koskemaan tilannetta, jossa tiedekansallispuisto perustetaan. Maanomistajilla ja muilla tahoilla on kuitenkin ollut pitkin matkaa erilaisia huolenaiheita, joita ei ole otettu riittävästi huomioon tai eriäviä näkemyksiä ei ole huomioitu vedoten juuri ryhmän toimeksiantoon. MTK Häme sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset maanomistajien edustajina kokevat, että valmistelua taustoittava työryhmä ei ole lähtenyt puhtaalta pöydältä eikä siten ole pyrkinyt löytämään parasta mahdollista, Evon erilaisia käyttäjäryhmiä ja alueeseen rajautuvia maanomistajia tasapuolisesti koskevaa, tiedekansallispuistoesitystä.

Työryhmän työskentelyssä on ollut alusta lähtien epäselvyyttä maanomistajien kuulemisen tarpeellisuudesta. Ympäristöministeriölle jätetyssä In the Field-ryhmän esityksessä Evolle esitettiin perustettavaksi tiedekansallispuisto valtionmaalle, pääosin nykyisen retkeilyalueen alueelle. Samaisessa ehdotuksessa puhutaan kuitenkin jo alueen mahdollisesta myöhemmästä laajenemisesta myös ympäröiville, osin yksityisomisteisille suojelualueille. Tämä on ollut omiaan herättämään epäluuloja hanketta kohtaan. Yksityisille maanomistajille järjestettiin vasta usean pyynnön jälkeen omat erilliset keskustelutilaisuudet. Katsomme, että alueen asukkaiden ja maanomistajien aito osallistaminen prosessissa ei ole toteutunut riittävästi.

Kanta- ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset sekä MTK Häme selvittivät kevättalvella 90:lle Evon alueen kiinteistönomistajalle kohdennetussa kyselyssä mielipidettä tiedekansallispuistohankkeeseen. Kyselyn vastausprosentti oli 64 (58 vastausta / 90). Tulosten perusteella enemmistö nykyisen retkeilyalueen sisälle jäävien tai siihen rajautuvien kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kansallispuiston mahdollisen toteutumisen pelättiin lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan. Huolta aiheutti myös metsästyksen loppuminen alueella ja siitä aiheutuvat haitat maa- ja metsätaloudelle. Lähes 90 % kyselyyn vastanneista maanomistajista toivoi, että kansallispuistoesityksen rinnalla Evon kehittämisen yhteydessä mietittäisiin myös muita vaihtoehtoja. MTK Häme sekä Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykset katsovat, että valmistelussa olisi pitänyt ottaa huomioon myös tämä näkökohta.

Taustoittavassa työryhmässä yksityisteiden kunnossapidosta sekä kiinteistöille kuuluvista tieoikeuksista on käyty keskustelua pintapuolisesti. Kuitenkin Evolle johtaa useita yksityisteitä, joiden kunnossapito on jo nyt puutteellista vähäisten määrärahojen ja lisääntyneen käytön takia. Tiedekansallispuiston kävijämäärien uskotaan moninkertaistuvan, siksi työryhmän pitäisi arvioida myös liikennemäärien kasvun kustannusvaikutuksia teiden kunnossapitoon.

Osalle yksityisistä metsäkiinteistöistä kulkeminen perustuu Metsähallituksen kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työryhmässä on jäänyt epäselväksi, että jatkuuko tienkäyttömahdollisuudet myös jatkossa ja jos jatkuvat, jääkö pitkien metsäautoteiden kunnossapito yksinomaan kyseistä tieoikeutta käyttävien yksityisten kiinteistönomistajien vastuulle. Kyse on taloudellisesti merkittävästä asiasta, joka vaikuttaa myös maanomistajien näkemyksiin tiedekansallispuistoa kohtaan.

Metsästyksen osalta työryhmässä on vaikea löytää yhteistä kantaa, koska ympäristöministeriö rajasi jo tehtävänannossa metsästyksen kansallispuiston ulkopuolelle. Hirven metsästyksen rajoittamisella tai mahdollisella kieltämisellä on kielteisiä vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Lisäksi metsästyksen vähentämisellä heikennettäisiin metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä.

Padasjoen ja Asikkalan kunnat ovat voimakkaasti vastustaneet Evon tiedekansallispuistoa ja tukeneet Evon alueelle tehtyä retkeilyalueen kehittämissuunnitelmaa.

Tiedekansallispuistohanketta tukeva elinkeinollinen näkökulma on jäänyt työryhmän työskentelyssä kokonaan huomiotta, vaikka tätä on allekirjoittaneiden tahojen toimesta useaan otteeseen korostettu. Metsähallituksen retkeilyalueen kehittämissuunnitelmassa ja Hämeenlinnan kaupungin yleissuunnitelmassa alueelle kaavailluista majoituspalveluista iso osa jäisi tiedekansallispuistorajauksen sisään ja näin ollen toteutumatta. Myös muuta tiedekansallispuiston käyttöä palvelevaa infran järjestämistä ei työryhmässä ole käsitelty. Työryhmän työskentelyssä ei ole esitetty kattavasti elinkeinotoiminnan supistumisen taloudellisia vaikutuksia, eikä verrattu niitä mahdollisen kansallispuiston saamaan rahoitukseen ja liitännäispalvelujen tuloihin ja menoihin. On epärehellistä alueen yrittäjiin ja asukkaisiin vedoten puhua Evon tiedekansallispuiston tuottavan alueelle lisää elinvoimaa, jos hankkeen valmistelua taustoittavassa työryhmässä elinkeinolliset asiat ja niitä koskevat taloudelliset vaikutukset on unohdettu kokonaan.

Kansallispuiston perustamista koskeva vaikutusanalyysi alueeseen rajautuville maanomistajille on jäänyt puutteelliseksi. Kokonaisvaltainen tarkastelu olisi ollut välttämätöntä, jotta alueen elinkeinotoimijoiden olisi ollut mahdollista arvioida kansallispuiston perustamisen vaikutuksia. Katsomme, ettei riittävän laajan selvityksen tekeminen ja perustelujen laatiminen ole mahdollista tämän työryhmän toiminnalle asetetun aikataulun ja toimeksiannon rajoissa. Näin ollen Evon tiedekansallispuistohanketta ei voida viedä eteenpäin tämän työryhmän toimesta.

Hämeenlinnassa 15.6.2021

MTK Häme ry                             Mhy Kanta-Häme                      Mhy Päijät-Häme
Päivi Rönni                                 Eija Vallius                                 Jari Yli-Talonen
toiminnanjohtaja                         johtaja                                        johtaja