Metsäenergia on lähienergiaa

17.9.2019

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme on ollut mukana metsäenergian käytön vahvan kasvun vuosina, vaikka toimialueella metsäenergian käyttö on ollut vaatimatonta. Lahden uuden voimalaitoksen käyttöönoton myötä tilanne on muuttunut ja jatkossa lähes kaikki Mhy Päijät-Hämeen kautta kulkeva energiapuu päätyy lähienergiaksi Lahteen.

Lue koko BioEnergia -lehden juttu alta.

Lähienergia Lahdesta

Tage Fredriksson, BioEnergia 14.8.2019

Metsänhoitoyhdistyskentästä haluttiin takavuosina tärkeä toimija energiapuun toimittajana. Toive on toteutunut varsin hyvin. Samalla yhdistyskenttä on saanut kokea polttoainemarkkinoiden heilahdukset, joihin vaikuttavat muun puukaupan lisäksi kilpailevien polttoaineiden hinta, sähkön hinta ja päästökauppa unohtamatta valtion tukitoimia pienpuun käytön lisäämiseksi.

Ei kotikenttäetua

Jari Yli-Talonen Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksestä on ollut johtajana mukana jo metsäpolttoaineen vahvan kasvun vuosina, vaikka lähimmän kaupungin, Lahden alueen, metsähakkeen käyttö alussa oli vaatimattomalla tasolla.

Metsänhoidon rästejä riittää

Tärkein energian raaka-aine yhdistykselle on ollut pienpuu, jota kasvaa valtapuustoksi alueen varsin rehevissä metsissä nopeasti, ellei taimikonhoitotöitä tehdä ajallaan – siitäkin huolimatta, että yhdistys on metsänhoitotöissä ja ensiharvennuksissa kärkipään tekijöitä. Metsäpinta-alasta 82 prosenttia on vähintään tuoretta kangasta, ja rehevät maapohjat eivät salli lipsumista hyvästä metsänhoidosta uudistamisen yhteydessä.

Metsien kasvu alueella onkin noussut keskimäärin 7,5 kuutiometriä hehtaarilla vuodessa. Siitä huolimatta parannettavaa on paljon, sillä lehtipuiden valtaamia hoitamattomia nuoria metsiä löytyy paljon. Enimmillään korjattiin kymmenen vuotta sitten kokopuuna 100 000 kuutiometriä hyvän tukitason ansiosta, eikä tälle työlle loppua näy. Heikentyneet kuitupuumarkkinat ohjasivat tekemään enemmän karsittua rankaa – vuodessa jopa 120 000 kuutiometriä ensiharvennuksista. Kun nuorten metsien hoidon tuet heikennettiin, oli sitä varten myös osittain muutettava korjuukalustoa. Viimeisen parin vuoden aikana tapahtunut muutos puumarkkinoilla ja vahvasti noussut kuitupuun hinta on ohjannut maksimoimaan kuitupuun kertymää kaikista leimikoista. Kuitupuu on nyt noussut yhdistyksen hankintapalvelun tärkeimmäksi tuotteeksi.

Tuntuvia hintamuutoksia kuitupuulla

”Hankintapuun hinta on meillä 1,5 vuodessa noussut yli 40 prosenttia. Teemme metsänomistajille parhaan tilin ottamalla talteen kaiken kuitupuun, ja nyt olemme myös siirtymässä yhä enemmän tekemään yhdistettyä energia- ja kuitupuun korjuuta”, sanoo Yli-Talonen.

Jopa 20–30 kuutiometriä hehtaarilta kuitupuukertymiä kannatta ottaa talteen. Tänään jää metsänomistajalle ensiharvennusleimikon kuitupuusta käteen saman verran kuin varttuneen metsän harvennuksen kuitupuusta 1,5 vuotta sitten. Tilastot eivät Yli-Talosen mielestä kerro koko totuutta puun hinnan kehityksestä. Metsänomistaja saa tänä päivä käteen ensiharvennuksesta lähes 40 prosenttia enemmän.

Vientikauppa vauhditti hinnan nousua

”Teimme myös viime vuonna Family Timberin kautta onnistuneita vientikauppoja, ja kuitupuun hinta lähti nousuun”, kertoo Yli-Talonen.

Näillä kuitupuun hinnoilla ei voi tehdä kuitupuuleimikosta energiapuuta. Sen takia olisi erittäin tärkeää, että nykyiselle tukijärjestelmälle saataisiin jatkoa, koska varsinkin kokopuukohteet tarvitsevat jatkossakin tukea, vaikka energiapuun hintakin on liikahtanut.

Puumäärien markkinoille tulo hidastuu?

Nykyinen markkinatilanne on valtakunnallisesti mielenkiintoinen, sillä puuta on myyty selvästi vähemmän kuin vuosi sitten, mutta teollisuuden puuntarve ei ole vähentynyt. Omalla alueella jäädään metsänhoitoyhdistysten tekemien leimikoiden osalta viime vuoden miljoonan kuutiometrin myynnistä ehkä 700–800 000 kuutiometriin.

Markkinatilanne voi lisätä kannon käyttöä

Markkinatilanne on muuttunut niin, että kantopuusta saattaa olla vaihtoehdoksi. Parhaillaan nostetaan 500 hehtaarilta kantoa, kun uudistamispinta-ala on noin 3000 hehtaaria vuodessa. Suurin osa metsistä on kuusivaltaisia, joista voidaan korjata kantopuuta. Viime vuosina ei ole nostettu yhtään, kun kysyntääkään ei ole ollut.

Lyhyt toimitusmatka antaa parhaan tuloksen

Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme myy osan energiapuustaan yhtiö Family Timber Finland Oy:n kautta, joka omistetaan yhdessä naapuriyhdistysten kanssa. Sen tehtävä on markkinoida ja myydä yhdistysten jäsenten puut metsänomistajien valtakirjojen luottamuksen voimin. Yhdistysten välittämät puut myydään ja toimitetaan mahdollisimman lyhyellä kuljetusmatkalla käyttöpaikalle, joka Päijät-Hämeen osalta merkitsee jatkossa sitä, että lähes kaikki energiapuu toimitetaan Lahden uuteen laitokseen. Toimitukset Jyväskylään loppuivat jo 5 vuotta sitten ja Hämeenlinnaan tänä vuonna.

Polttoaineen laatu on sään armoilla

Puumäärien hallinta metsästä käyttöpaikalle on haasteellista, kun säät vaihtelevat hyvinkin paljon. Metsänomistajille maksetaan vaakamittauksen perusteella, mutta tämän jälkeen alkavat haasteet. Toissa vuonna syksy oli erittäin sateinen, ja energiasisältö oli paljon alhaisempi kuin viime vuotena. Silloin saatiin myös irtokuutiometristä 0,9 megawattituntia, kun edeltävänä vuonna sitä saatiin 0,7 megawattituntia.

Hämäläistä lähilämpöä

Lahdessa käytetään 370 000 kiintokuutiometriä metsähaketta, ja kilpailutuksen yhteydessä vaadittiin, että kaikki puu tulee 100 kilometrin säteeltä. Valittu kattila mahdollistaa myös jatkossa investoinnin sähköntuotantoon, ja se vaatii käytännössä toisen kattilan ja enemmän lämmöntuotantokapasiteettia ja enemmän puuta. Muita suuria lämmöntuottaja ei ole toiminta-alueella paitsi Heinolassa, missä pääpolttoaineena on ainakin toistaiseksi turve. 

Naapuriyhdistysten alueilla löytyy sitten käyttökohteita useilla paikkakunnilla kuten Mikkelissä, Keravalla, Tuusulassa, Nurmijärvellä, Orimattilassa, Hämeenlinnassa ja Vantaalla.

Korjuukapasiteetti on pullonkaula

Suurin haaste on saada korjuuketjut tekemään pienpuuta. ”Voisimme heti ottaa lisää korjuukapasiteettia, mutta osaavia kuskeja ei löydy tarpeeksi”, sanoo Yli-Talonen.  Pienpuun korjuuketju tekee rungon koosta riippuen ehkä 10 000 – 5 000 kuutiometriä vuodessa, ja se vaatii paljon resursseja.

Kiertoajat lyhenevät

Puun kasvatuksessa on totuttu nousevaan kasvuun, ja kasvunäkymät vaikuttavat hyviltä tulevaisuudessakin. Viljavilla paikoilla voidaan tehdä ensiharvennus jo 15–25 vuoden ikäisissä metsissä, kun työt on tehty oikein ja ajallaan. Hoitamattomissa vastaavissa metsissä tehdään energiapuukorjuu, ja kertymä on usein 70 kuutiometriä hehtaarilta. 10 vuoden päästä on sitten edessä varsinainen ensiharvennus, kun lehtipuuston alle jääneet kuuset pääsevät hyvään kasvuvauhtiin. Päätehakkuiden kertymä on keskimäärin noin 280 kuutiometriä hehtaarilta. Päätehakkuiden hakkuutähteet myydään normaalisti pystyyn päätehakkuuleimikoiden yhteydessä, ja siitä vain pieni osa toimitetaan yhdistyksen toimesta loppukäyttäjille.

Jatkuva kasvatus ei sittenkään kiinnosta

Jatkuvaan kasvatukseen ja sen neuvontaan on vastoin yleistä käsitystä satsattu paljon – mutta laihoin tuloksin. Erillinen toimihenkilö on palkattu työhön vastaamaan jatkuvan kasvatuksen markkinointiin, neuvontaan, ja koneyrittäjien koulutukseen. Se on poikinut töitä vain 20 prosenttia työajasta toimihenkilölle, joka on ollut motivoitunut ja koulutuksessa erikoistunut tähän aiheeseen.

”Kun ihmiset ovat neuvonnan yhteydessä nähneet Luken tutkimuksen tekemiä koealoja, he ovat usein menettäneet kiinnostuksena, koska jälki ei näytä siltä mitä kuvitellaan”, sanoo Yli-Talonen.

Jatkuva kasvatus toteutetaan sittenkin useimmiten pienaukkohakkuuna. 

 

 FAKTA:

Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistys
Toiminta-alue: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Kärkölä, Lahti, Padasjoki ja Sysmä.
Metsäpinta-ala 220 000 hehtaari
Jäseniä 4600
Metsälön keskikoko 45 hehtaaria
32 toimihenkilöä, 13 metsuria