Kotimaan puulla voidaan korvata Venäjältä tuotu puu, poppaskonsteja ei tarvita

09.3.2022

Ukrainan sota lopetti nopeasti puun tuonnin Venäjältä. Samalla myös venäläinen puu muuttui konfliktipuuksi, joka ei kelpaa sertifioituihin tuotteisiin.  - Suomessa puun tuonnin loppumiseen voidaan suhtautua suhteellisen levollisin mielin. Kaikki teollisuuden tarvitsema puu löytyy kotimaan metsistä ja se on saatavissa normaalisti markkinoilta ostamalla, sanoo MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola.

- Metsänomistajien ei kannata hätäillä vaan reagoida sen mukaan, miten puun kysyntä kasvaa.

Ukrainan sota herätti nopeasti ymmärryksen Suomen monipuolisesta Venäjäriippuvuudesta. Puuta Venäjältä tuotiin vuonna 2021 yhdeksän miljoonaa kuutiometriä. Tästä määrästä hieman vajaa puolet oli koivukuitupuuta ja pari miljoonaa kuutiometriä energiahaketta. Teollisuuden puuhuolto on herättänyt Suomessa huolta.

- Haluamme rauhoittaa tilannetta. Suomen metsistä on saatavilla aiemmin Venäjältä tuotu puu. Koivukuitupuun saatavuudessa on isoin haaste, mutta teollisuus pystyy osittain muuttamaan puun käyttöä mäntyvaltaiseksi. Vaikka koivukuitupuuta tulee usein muiden puutavaralajien ohessa, on koivukuitupuuta saatavissa lisää metsistämme, toteaa MTK:n tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen.

Kriisitilanne on herättänyt Suomessa suuren avustushalun sekä ymmärryksen huoltovarmuuden ja kotimaisen raaka-aineen saatavuuden turvaamisesta. Esille on noussut kysymyksiä valtiovallan toimenpidetarpeiksi ja mottikampanjan perustamiseksi.

- Kehotan kaikkia nyt malttiin. Suomessa puuta saa puumarkkinoilta ostamalla. Lopputuotemarkkinoiden nousseet hinnat toivat metsäteollisuudelle ennätystulokset viime vuonna. Puun hintojen kehitys ei valitettavasti seurannut teollisuuden tuotteiden hintakehitystä. Metsäteollisuuden taloustilanne on hyvä ja se pystyy oikeudenmukaisella hinnoittelulla hankkimaan puunsa kotimaasta, huomauttaa Mäki-Hakola

- Helposti tulee houkutuksia tuoda puumarkkinoille vauhtia poliittisilla päätöksillä. Mitään määräaikaisia muutoksia markkinamekanismeihin tai verotukseen ei tule tehdä, se on varmin tae sekoittaa puumarkkinat.

- Pysyviä metsätalousyrittäjyyttä edistäviä veromuutoksia kannattaa sen sijaan pohtia. Haasteet kotimaan puun käytön lisäämiseen liittyvät lähinnä korjuun ja kuljetuksen kustannuksiin ja kapasiteettiin. Infrapanostusten ja logistiikkakustannusten kohtuullistamisen tulee sen sijaan olla politiikkojen työlistalla, toteaa Mäki-Hakola.

Suomen metsien puumäärä on noussut todella suureksi. Myös vuotuinen yli 100 miljoonan kuutiometrin kasvu on edelleen suuri, vaikka kasvu viimeisen valtakunnan metsien inventoinnin mukaan hieman hiipuikin.

- Lyhyellä tähtäimellä pystymme löytämään tuonnin korvaavan puun kotimaasta. Toivottavasti tämä kriisi myös herättää Suomen panostamaan metsien lisäkasvuun ja hyödyntämiseen. Panostamalla metsänhoitoon voimme tulevaisuudessa sekä lisätä puun käyttöä että panostuksia vaikkapa monimuotoisuuteen, muistuttaa tutkimuspäällikkö Karttunen.

Puun tarve vaihtelee alueittain. Itä-Suomessa Venäjältä tuodun energiahakkeen korvaaminen aiheuttaa omat haasteensa, mutta energian hinnan nousu mahdollistaa myös energiapuuharvennusten kannattavuuden paranemisen. Osassa Suomea kysyntä kohdistuu kasvavasti mänty- ja koivukuitupuuhun.

- Tällä hetkellä teollisuuden puuhuoltotilanne on kunnossa. Oman alueen puun kysynnästä kannattaa kysyä paikallisesta metsänhoitoyhdistyksestä. Metsänhoitoyhdistyksen tekemä puukaupan kilpailutus myös varmistaa metsänomistajalle parhaan tuloksen puukaupasta ja puukaupallisen edunvalvonnan, muistuttavat Karttunen ja Mäki-Hakola.

Lisätietoja:

Metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola puh. 040 502 6810

Tutkimuspäällikkö Kalle Karttunen puh. 044 373 9377