Hirvi- ja riistakysymykset

Jo noin puolen hehtaarin hirvivahinko korvataan

Hirvet aiheuttavat vuosittain vahinkoja taimikoille. Eläin mutustelee talvikaudella yleensä mäntyä, mutta herkkua ovat paju, haapa, koivu ja katajakin.

Metsänomistajan kannattaa vähintään kerran vuodessa, yleensä lumien sulettua, tarkistaa taimikoidensa tilanne. Korvauksia aletaan maksaa, kun vahinkojen yhteenlaskettu määrä ylittää 170 euroa.

Hirvet tehneet tuhoja taimikoissa? Ensimmäisenä kannattaa ottaa yhteys Metsäkeskuksen hirvivahinkotarkastajiin. Metsänomistaja ilmoittaa hirvivahingot lomakkeella, joka löytyy esimerkiksi Metsäkeskuksen lomakepalvelusta. Paikan päällä arvioimassa käyvät metsäkeskuksen ja riistanhoitoyhdistyksen edustajat yhdessä maanomistajan kanssa.

Ilmoitus vahingosta on tehtävä viipymättä vahingon havaitsemisen jälkeen. Korvaushakemus on jätettävä kuukauden kuluessa vahinkoarvion valmistumisesta. Korvaushakemukseen on liitettävä vahingosta laadittu arviokirja. Arviointikustannukset sisältyvät korvattavaan vahinkoon mutta jos arviointipyyntö on ollut selvästi aiheeton, ei kustannuksia korvata.

Korvausta tulee hakea viimeistään kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä. Vahinkoilmoitus- ja korvaushakemuslomakkeet jätetään metsäkeskukseen vuosittain lokakuun loppuun mennessä. Varat tulevat metsästäjiltä kerätyistä maksuista, jotka valtio kerää.

Metsänomistajien edustus on mukana Suomen riistapolitiikassa aina Riistakeskuksen hallituksesta yksittäisiin riistanhoitoyhdistyksiin.
 

Ennaltaehkäise hirvivahinkoja

Taimikko on alttiina tuhoille niin kauan kuin hirven turpa sujuvasti ylttää latvukseen, noin 170 sentistä kolmeen metriin asti, mutta hankikannon aikana eläin voi ylttää jopa viisimetrisiin puun alkuihin.

Metsänomistajalla on keinoja yrittää välttää tuhot:
* Hirvituhoja vastustetaan hyvällä metsänhoidolla. Riskialueilla kannattaa kasvattaa taimikko mahdollisimman nopeasti ja suosia varhaisperkausta. On hyväksyttävää jättää taimikko ylitiheäksi 3 000 runkoon hehtaarilta, mutta kannattaa kirjoittaa Kemera-hakemukseen valmiiksi perustelut miksi näin on tehty.

* Myös puulajin valinnalla on merkitystä. On alueita, joissa hirvikannan vuoksi ei kannata valita koivua lainkaan. Mikäli riskialueella kasvattaa mäntyä, kannattaa ensin selvittää luontaisen uudistamisen ja kylvön mahdollisuus.

* Karkotteista/syönninestoaineista ainoa hyväksytty on nimeltään Tricon, itävaltalainen lampaan munuaisesta uutettu liuos. Käyttäjien havaintojen mukaan toimii. Sitä välittää Suomen riistakeskus ja mhy:n toimistoilta voi myös kysellä.

* Vuokraa metsämaita paikallisen metsästysseuran käyttöön. Hirvenmetsästysoikeuden lisäksi vuokrasopimuksessa kannattaa mainita kaikki riistaeläimet ja rauhoittamattomat eläimet. Sopimuksella metsänomistaja voi myös vaatia hirvikannan pitämisen vuokrattavalla alueella tarpeeksi pienenä. Metsänomistajajärjestön tavoite on, että hirvikanta ei saisi ylittää 2,5 talvehtivaa hirveä/ 1000 ha. Sähköisesti täytettävä metsästysvuokrasopimus >>.

Oikea metsänhoito ennaltaehkäisee hirvivahinkoja
Hirvien talvehtimisalueilla ja kohteilla, missä hirvituhoriski on muutoin suuri, joudutaan miettimään tarkoin, miten metsät kannattaa uudistaa.

- Karuilla maapohjilla, missä metsänhoidollisesti tulisi kasvattaa mäntyä, tulee taimikko perustaa joko kylvämällä tai luontaisesti siemenpuista. Näin saadaan tiheitä ja tuhoja paremmin kestäviä taimikoita.

- Metsittämistä koivulle ja lehtikuuselle tulee välttää, sillä molemmat puulajit kuuluvat hirven ruokavalioon. Usein rehevillä maapohjilla kuusi on ainut turvallinen puulaji tuhojen välttämiseksi.

- Jalojen lehtipuiden, erikoispuiden, haavan ja visakoivun kasvatus on riskialueilla lähes mahdotonta ellei kohteita voida suojata järeillä riista-aidoilla.

- Maanmuokkaus tulee tehdä kaikilla uudistamiskohteilla mahdollisimman hyvin, sillä se lisää aina luontaisten taimiaineksen syntymistä. Mäntyvaltainen taimikko tulisi kasvattaa alkuvaiheessa mahdollisimman tiheänä ja elinvoimaisena.

- Taimikon kasvua selvästi haittaava lehtipuuvesakko ja haapa tulisi poistaa, sillä taimikon tuhoriski kasvaa merkittävästi, jos taimikko jää lehtipuuston varjoon.

- Mäntyvaltaiset taimikot harvennetaan kasvatustiheyteen silloin, kun taimikon keskipituus on siinä korkeudessa ettei hirvi enää yllä tuhoamaan puiden latvustoa talviaikaan.

Lisätietoa hirvieläinvahingoista >>. Linkki maa- ja metsätalousministeriön sivuille.
MTK:n hirvisivu