Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelma METSO tarjoaa vaihtoehtoja metsän suojeluun ja monimuotoisuuden vaalimiseen. Suojelusta maksetaan korvaus ja luonnonhoidosta ei koidu kustannuksia. Ohjelman painopiste on eteläisessä Suomessa, mutta ohjelma laajenee vuosina 2026-2040 kattamaan koko maan. Pohjois-Suomessa suojelu kohdennetaan erityisesti vanhoihin ja luonnontilaisiin metsiin. 

METSO-ohjelman vaihtoehdot 

Pysyvän suojelun vaihtoehdot 

1. Yksityinen suojelualue 
Maan omistusoikeus säilyy metsänomistajalla, mutta puusto rauhoitetaan pysyvästi. Elinvoimakeskus maksaa suojelusta korvauksen, joka on metsänomistajalle verovapaata ja perustuu puuston arvoon. 

2. Myynti valtiolle 
Metsänomistaja myy kiinteistökaupalla suojeltavan alueen valtion omistukseen luonnonsuojelutarkoituksiin. Kaupasta maksetaan normaali käyvän hinnan mukainen kauppahinta, joka on yksityiselle metsänomistajalle verovapaa. 

Määräaikaisen suojelun vaihtoehdot

1. Määräaikainen suojelusopimus enintään 20 vuodeksi
Alue säilyy metsänomistajan omistuksessa, mutta metsä rauhoitetaan määräajaksi. Määräaikainen luonnonsuojelualue soveltuu etenkin kohteille, joiden suojeluarvojen pysyvyydestä ei ole varmuutta, esimerkiksi uhanalaisen lajin esiintymispaikat. Elinvoimakeskus maksaa rauhoituksesta korvauksen, joka on yksityiselle metsänomistajalle verovapaa.

2. Ympäristötukisopimus 10 vuodeksi
Metsänomistaja voi solmia kymmenen vuoden määräaikaisen ympäristötukisopimuksen Metsäkeskuksen kanssa. Metsä pysyy metsänomistajan omistuksessa, mutta se jätetään metsätalouskäytön ulkopuolelle. Suojelusta maksettava korvaus perustuu puuston laskennalliseen arvoon. 

Tukea voidaan myöntää kohteille, joissa hakkuu on todellinen uhka luonnon monimuotoisuuden häviämiselle. Rahoitettavat kohteet ovat useimmiten puustoisia metsämaan kohteita. Tuki on saajalleen verotettavaa metsätalouden pääomatuloa. 

Luonnonhoito talousmetsässä

Metsäkiinteistöllä sijaitsevaan elinympäristön hoitoon ja kunnostukseen on saatavilla luonnonhoidon tukea metsätalouden kannustinjärjestelmä metkasta. Luonnonhoitokohde voi olla esimerkiksi lähteen kunnostus tai suon ojien tukkiminen.  Metsänomistajalle ei aiheudu luonnonhoidon suunnittelusta kuluja. Töiden toteutuksen tuki on täysimääräinen ellei hoitotöiden yhteydessä synny metsänomistajalle puukauppatuloja.

Millainen metsä soveltuu suojeluun? 

• METSO-kohteen soveltuvuutta arvioitaessa on hyvä käydä läpi neljä tärkeää kysymystä: 
• Onko metsässä runsaasti lahopuuta? 
• Onko metsä ollut pitkään hakkaamatta? 
• Onko maapohja rehevää tai soistunutta? 
• Onko metsässäsi vanhoja tai järeitä koloisia havu- tai lehtipuita? 

Mikäli vastasit yhteen tai useampaan kohtaan kyllä, metsäsi voi olla hyvä METSO-kohde. Ota yhteyttä, niin autamme asiassa eteenpäin! Oman metsäsiantuntijasi yhteystiedot löydät henkilöhausta.

Monimuotoisuudelle merkittävimpiä kohteita ovat runsaslahopuustoiset kangasmetsät ja lehdot. On myös hyväksi, jos kohde on ollut pidemmän aikaa metsätaloustoimien ulkopuolella. Lisäksi kaikki vanhat koloiset ja järeät puut ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita. Erityisen arvokkaita ovat metsät, joissa kasvaa kookkaita haapoja, sillä yksittäisellä isolla haavalla voi elää satoja eliölajeja. 

Helmi-ohjelma 

Helmi-ohjelma laajentaa METSOn monimuotoisuussopimukset metsistä muihinkin elinympäristöihin. Helmissä suojelun rinnalla korostuvat aktiivinen luonnonhoito ja ennallistaminen, joita suunnitellaan laajoina elinympäristökokonaisuuksina ja usean toimijan yhteistyönä. Kaikki toimet ovat maanomistajille vapaaehtoisia.

Soidensuojelu myös puuttomille soille on Helmin merkittävimpiä toimenpiteitä. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteita, maakuntakaavojen suojeluvarauksia ja olemassa olevien suojelualueiden viereisiä soita voi tarjota Helmi-suojeluun. Helmi-toimia rahoitetaan elinvoimakeskus luonnonsuojelulain tuella ja METSO-luonnonhoitoa Metsäkeskus metka-tuella. 

Vaikuttavimmat Helmi-teot luonnon monimuotoisuuden hyväksi: 

• Soiden suojelu ja ennallistaminen 
• Lintuvesien- ja kosteikoiden kunnostaminen ranta-alueineen 
• Perinnebiotooppien hoitaminen 
• Metsäisten elinympäristöjen, kuten lehtojen ja paahdealueiden hoitaminen 
• Pienvesien ja rantaluonnon, kuten hiekkarantojen hoitaminen ja kunnostaminen