Metsätraktori ottaa kouralla kyytiin mäntykuitua ensiharvennusmetsästä.

Kannattaako ensiharvennus? Lyhyt vastaus: kyllä, lähes aina. Mutta kannattavuutta ei kannata arvioida pelkän ensimmäisen hakkuun tulojen perusteella. Ensiharvennuksen todellinen arvo syntyy siitä, mitä se tekee metsällesi seuraavien vuosikymmenten aikana. 

Siellä se kasvaa toteat tyytyväisenä, kunnes naapuri mainitsi, ettei ensiharvennusta kannata viivyttää. Sitten mietit, paljonko siitä jää käteen. Kuitupuun hinta tuntuu pieneltä, ja korjuukustannukset syövät osan tuloista. Onko ensiharvennukseen järkeä laittaa rahaa ja vaivaa? 

Miksi ensiharvennusta ei kannata arvioida pelkän tilin perusteella? 

Ensiharvennuksesta saatavat tulot ovat tyypillisesti pieni osa koko kiertoajan tuloista. Suurin osa kertymästä on kuitupuuta, jonka kantohinta on selvästi tukkipuuta matalampi. Hoidetussa metsikössä nettotulo voi olla muutamasta sadasta eurosta hehtaarilta ylöspäin, mutta huonosti hoidetussa kohteessa tulos saattaa jäädä lähelle nollaa. 

Moni ajattelee ensiharvennusta kuin yksittäistä kauppaa, vaikka kyseessä on investointi metsänhoitoon ja tuleviin tuloihin. Kun poistat osan puista ajoissa, jäljelle jääville puille jää enemmän kasvutilaa, valoa ja ravinteita. Ne järeytyvät nopeammin tukkipuuksi. Ja tukkipuusta maksetaan aivan eri hinta kuin kuidusta. 

Tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että oikein ajoitettu ja toteutettu ensiharvennus voi nostaa päätehakkuun tukkiosuutta merkittävästi. Parhaimmillaan ero huonosti hoidettuun metsään on kymmeniä kuutiometrejä tukkia hehtaarilla. Se on rahassa iso summa. 

Vinkki:

Onko metsä sinulle myös sijoitus? Lue täältä, miten eri korkokantatavoitteet vaikuttavat metsäsi hoitoon ja mitä päätöksiä sinun kannattaa tehdä jo ensiharvennusvaiheessa.

Korkotuottotavoite >>

Milloin ensiharvennus on ajankohtainen? 

Ensiharvennuksen ajankohtaa ei kannata arvioida kalenterista tai , vaan metsästä itsestään. Käytännössä kolme asiaa kertovat, missä mennään. 

Näistä tiedät, että metsäsi kaipaa ensiharvennusta

Mikä tekee ensiharvennuksesta kannattavan? 

Ensiharvennuksen kannattavuus riippuu muutamasta keskeisestä tekijästä, ja niistä tärkein on poistettavien runkojen koko. Mitä järeämpiä rungot ovat, sitä tehokkaammin kone työskentelee ja sitä matalammat ovat korjuukustannukset kuutiota kohden.  

Toinen ratkaiseva tekijä on hakkuukertymä hehtaarilta. Jos kertymä jää kovin pieneksi, korjuukustannukset syövät tulot. Hyvin hoidetussa metsikössä kertymä on selvästi suurempi kuin hoitamattomassa, koska aiempi taimikonhoito on antanut puille tilaa kasvaa ja järeytyä. 

Siksi taimikonhoito ja ensiharvennuksen kannattavuus kulkevat käsi kädessä. Jos taimikonhoito on tehty ajoissa, ensiharvennuksessa poistettavat rungot ovat kookkaita, kertymä on hyvä ja korjuu on tehokasta. Jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä, tilanne on toinen. 

Kolmas asia on pikkutukin mahdollisuus. Nykyään yhä useampi ostaja erottelee pikkutukin omaksi puutavaralajikseen, ja siitä saa muutaman euron kuutiolta kuitupuuta paremman hinnan.  

Vinkki:

Ajallaan tehty taimikonhoito tekee ensiharvennuksesta kannattavampaa. Taimikoita ei kannata jättää hoitamatta, koska sen vaikutus näkyy pitkälle metsän kiertokulussa.

Entä jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä? 

Mikäli taimikonhoito on jäänyt tekemättä, ennakkoraivauksen tarve on suuri. Perinteinen kuitupuuharvennus voi olla taloudellisesti kannattomampaa, koska rungot ovat ohuita ja ennakkoraivaus maksaa. 

Tällaisissa kohteissa energiapuuharvennusta kannattaa myös harkita. Siinä kerätään kuitupuukokoisen puun lisäksi pienempää puuta energiaksi, jolloin kokonaiskertymä kasvaa. Korjuu, jossa kerätään sekä ainespuuta että energiapuuta, toimii parhaiten silloin kun rungot ovat edes kohtuullisen kokoisia. 

Hoitamattomassa metsässä kannattaa myös selvittää Metka-tuen mahdollisuus. Nuoren metsän hoitoon on saatavissa tukea, ja pienpuun keruusta maksetaan lisäkorvausta. Tukien ehdot ja tasot ovat muuttumassa, joten ajantasaisen tiedon saa omalta metsäasiantuntijalta. 

Kannattaako odottaa parempaa kuitupuun hintaa? 

Viime vuosina kuitupuun hinnoissa on nähty sekä ennätyskorkeita tasoja että nopeita laskuja. Houkutus odottaa parempaa hintaa on ymmärrettävä. 

Mutta ensiharvennuksen kohdalla odottelu on harvoin viisasta. Metsä ei odota sinua. Jos puusto on harvennusvaiheessa ja latvukset alkavat supistua, jokainen vuosi ilman toimenpidettä heikentää puiden kasvuedellytyksiä. Riukuuntunut, ahtaasti kasvanut puusto on alttiimpi lumi- ja tuulituhoille. Ja kun kasvu hidastuu, sitä ei saa takaisin.

Käytännön ohje on yksinkertainen: jos metsäsi on harvennusvaiheessa ja metsänhoidollinen tilanne sitä vaatii, kilpailuta puukauppa. Älä jää odottamaan seuraavaa hintahuippua. Metsänhoito on luonteeltaan kuten sijoittaminen. Oikeaan aikaan tehdyt toimenpiteet tuovat säännöllistä tuloa. 

Miten pääset eteenpäin? 

Ensiharvennuksen kannattavuus ei ratkea netissä tai taulukkolaskelmalla. Se ratkeaa metsässä. Oma metsäasiantuntijasi arvioi puustosi tilan, kertoo onko harvennus ajankohtainen ja auttaa valitsemaan parhaan toteutustavan. 

Kilpailuta puukauppa. Jos taimikonhoito on jäänyt rästiin, selvitä tukimahdollisuudet. Ja muista: ensiharvennuksen arvo ei näy kokonaan ensimmäisessä tilityksessä. Se näkyy metsässäsi vuosikymmenten ajan parempana kasvuna, järeämpinä runkoina ja suurempana tukkisaantona päätehakkuussa.