Metsän lannoitus – sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera!

Lannoituksilla voidaan tuottaa enemmän käyttöpuuta, nopeuttaa puiden järeytymistä sekä aikaistaa puun korjuuta. Investoinnin takaisinmaksuaika on muihin metsänhoitotöihin verrattuna suhteellisen lyhyt, sillä lisätuotto realisoituu pääosin jo seuraavassa hakkuussa.

Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin – millainen kohde kannattaa lannoittaa?

Metsänlannoituksella voidaan lisätä sekä nuoren että varttuneen havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Sopiva ajankohta lannoitukselle on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen. Metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertoajan kuluessa. Mikäli lannoitus toteutetaan vain kerran, kannattaa se tehdä noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Tällöin tukkipuun osuutta lisäävästä lannoitusinvestoinnista saadaan paras tuotto.

Metsänlannoituksella lisätään niitä ravinteita, joita maapohjassa on niukasti puiden tarpeeseen nähden.

Kasvua rajoittavia ravinteita ovat yleensä joko typpi tai fosfori. Typestä on pulaa lähinnä kivennäismailla ja fosforista turvemailla. Boorin puutosta voi esiintyä molemmilla. Kivennäismailla lannoituksen vaikutusaika on noin 6–10 vuotta. Turvemailla lannoitusvaikutus kestää kivennäismaita pidempään, 15–30 vuotta lannoitteesta riippuen.

Tuhkalannoitusta turvemaille

Turvemailla on yleensä pulaa kaikista muista ravinteista paitsi typestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan puutuhka sisältää kaikkia rämemänniköiden tarvitsemia ravinteita. Tuhkalannoituksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy 2–3-kertaiseksi lannoittamattomaan verrattuna. Sopivia tuhkalannoituskohteita ovat ojitetut turvemaat, joissa turpeen paksuus on vähintään 0,5m ja puuston määrä riittää ylläpitämään kuivaustehoa.
Lannoituksella enemmän puuta nopeammin – lisäkasvua jopa 12–20 m3 hehtaarille

Metsänhoitosuositusten mukaan Etelä- ja Keski-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla. Turvemailla tuhkalannoituksella voidaan lisätä männyn kasvua vuositasolla jopa 2–4 kuutiota. Pohjois-Suomen eteläosassa lannoituksella saatava kasvunlisäys on kivennäismailla 60–80 prosenttia Etelä-Suomen arvoista.

Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä

Metsän lannoitus on myös ilmastoteko. Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi.

Lannoitetusta metsästä voi turvallisesti kerätä marjoja ja sieniä

Lannoituksessa metsään lisätään vain niitä ravinteita, joita siellä muutenkin pitäisi olla. Marjasato voi jopa parantua lannoitusvaikutuksesta. Metsälannoitteiden valmistukseen käytetään samoja raaka-aineita kuin pelloilla ja puutarhoissa käytettäviin lannoitteisiin.

Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa

Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään kasvamaan korkoa. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kasvaa, mikä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea.

Metsänhoitoyhdistyksen metsänlannoitus toteutetaan yhteislannoituksena, jolloin kustannukset pysyvät kurissa. Suunnittelemme ja hoidamme lannoitukset keskitetysti kopteri- tai maalevityksenä. Ota yhteyttä meihin, kun haluat metsältäsi lisää tuottoa. 

Tilaa palvelu tai ota yhteyttä

Haluan tilata palvelun
Haluan ottaa yhteyttä
Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt rekisteriselosteemme
Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt rekisteriselosteemme