Versosurma ruskistaa männiköitä enemmän kuin vuosikymmeniin

06.7.2016

Versosurma on sienitauti, joka tappaa yleensä männyn vuosikasvaimia ja erityisesti puun alaoksia. Taudin aiheuttamat tuhot voivat nousta merkittäviksi tämän kesän epidemian myötä. Edellisen kerran versosurmaa esiintyi tässä laajuudessa 30 vuotta sitten.

Versosurman saastuttama männyn taimi kuolee helposti. Alaoksista tauti voi levitä myös koko latvukseen.  Jos koko latvus sairastuu, puu kuolee. Tautia nimitettiinkin aiemmin versosyöväksi.

Tautia aiheuttaa surmakkasieni. Versosurmaa esiintyy nyt runsaasti, koska edellinen kostea kesä oli sienitaudeille suotuisa. 

Runsas surmakkasieniesiintymä vaikuttaa selvästi metsien kasvuun. Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan puuston kasvu voi alentua tulevalla viisivuotiskaudella yli 40 prosenttia, jos surmakkasieni tuhoaa elävän latvuston kolmannekseen nykyisestään. 

Tuhoja on vaikea ennustaa

–Tulevien tuhojen laajuutta on vielä vaikea ennustaa, sillä kuluvan kesän ja lähivuosien säät vaikuttavat olennaisesti surmakkasienien itiöiden määrään. Surmakka tuottaa suvuttomia itiöitä tartuntaa seuraavana kesänä ja suvullisia itiöitä kahden vuoden kuluttua tartunnasta. Jos kesät ovat useana perättäisenä tai kahden vuoden välein kosteat ja viileät, sienituhot voivat nousta merkittäviksi, metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta sanoo.

Versosurmalle alttiita metsiä ovat alavat painanteet, joissa pienilmasto säilyy kosteana ja ympäristöään viileämpänä. Kostean kesän jälkeen tautia on kuitenkin esiintynyt myös muilla kasvupaikoilla.

Epidemia viimeksi 1980-luvulla

Suomessa versosurmaepidemia riehui viimeksi 1980-luvun alkupuolella ja puolivälissä koko maassa. 

–Kolmenkymmenen vuoden takaisen epidemian jäljiltä on edelleen tunnistettavissa purojen ja jokien varsilta sekä suoalueilta metsiä, joista mäntyjä kuoli. Nyt ei kuitenkaan ole odotettavissa yhtä laajaa tautiesiintymää kuin 1980-luvulla, Markku Remes sanoo.

Surmakkasieni voi iskeä myös kuusiin ja muihin havupuihin. Kuusella vauriot ovat kuitenkin lievemmät kuin männyllä. Tauti tappaa yleensä kuusella latvakasvaimia.

–Itä-Suomessa on nyt runsaasti kuusentaimikoita, joista erottuu versosurman kuivattamia latvoja. Kuusentaimikoita voi vaivata samoilla alueilla myös kuusen tuomiruoste, jota voi olla metsänomistajan vaikea erottaa versosurmasta, Markku Remes muistuttaa.

 

Suomessa laajoja tuhoja on melko vähän. Epidemianomaisesti esiintyy paikallisia versosurma-, mäntypistiäis-, tunturimittari- ja myyrätuhoja. Myös tuuli ja lumi aiheuttavat paikallisesti merkittäviäkin tuhoja.

Omien metsien terveyttä kannatta tarkkailla ja tuhonaiheuttajan diagnosoinnissa voi käyttää apuna esim. Luken Metinfo-palvelua: http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/tuhontunnistus/index.htm