Etelä-Savossa kasvatushakkuiden korjuujälki maan huippua ja Kaakkois-Suomessa maan keskitasoa parempaa

26.5.2016

Etelä-Savossa kasvatushakkuiden korjuujälki maan huippua ja Kaakkois-Suomessa maan keskitasoa parempaa

Metsäkeskus tarkasti vuonna 2015 kasvatushakkuiden korjuujälkeä 304 leimikolla, joiden yhteen laskettu pinta-ala oli 1 017 hehtaaria. Kasvatushakkuussa tiheässä kasvavista puista kaadetaan vain osa, jolloin jäljelle jäävillä on enemmän tilaa kasvaa.

Lähes kaikissa tarkastetuissa kohteissa oli aiempina vuosina tehty ensiharvennus ja muutamassa kohteessa oli tehty myös toinen harvennus. Energiapuuta oli korjattu joka toisesta ensiharvennetusta metsästä. Metsäkeskus luokittelee korjuun laadun kolmeen luokkaan: hyvä, huomautettavaa ja virheellinen. Luokittelun perusteena ovat hyvän metsänhoidon suositukset, metsälaista tulevat raja-arvot sekä sertifiointikriteerit. Valtakunnantasolla korjuujälki oli hyvää vähän yli puolella kohteista ja hieman alle puolet kohteista sai huomautuksen. Tulos koskee tarkastettujen kohteiden määrää sekä pinta-alaa. Virheellisten osuus jäi pieneksi, vain pariin prosenttiin. Etelä-Savossa yli 90 prosentilla kohteista korjuujälki luokiteltiin hyväksi ja virheellistä korjuujälkeä ei tavattu lainkaan. Joka viidennellä tarkastuskohteella puustoa oli harvennettu metsänhoitosuosituksia voimakkaammin. Puukaupassa puun myyjän kannattaakin sopia kirjallisesti kasvamaan jätettävän puuston määrä.

Korjuujäljen laatutieto saatavilla maakunnittain ja hakkuuyrityksittäin

Metsäkeskus on koostanut ensimmäistä kertaa kasvatushakkuiden tarkastustiedon maakunnittain vuodelta 2015, aiempina vuosina tulokset on julkaistu Metsäkeskus-alueittain. Tarkastettujen kohteiden määrä vaihtelee maakunnittain, mutta tulokset ovat suuntaa antavia. Metsäkeskus on koostanut tarkastustietoa myös hakkuita suorittaneiden metsätoimijoiden työn laadusta. Tarkastusmäärät vaihtelevat toimijoittain. Metsäkeskus toimittaa toimijakohtaiset laatutiedot organisaatioille tiedoksi ja tarvittaessa myös huomauttaa huonosta korjuujäljestä. Useimmiten hakkuuyritysten saamien huomautusten syynä ovat runsaat puustovauriot. Monesti korjuun laatuongelmat myös kasautuvat samalle kohteelle: esimerkiksi runsaat maastovauriot johtavat helposti myös mittaviin puustovaurioihin. Laadultaan huonoimmassa kohteessa joka neljäs kasvamaan jätetty puu oli vaurioitunut.

Ennakkoraivauksen laiminlyönti lisää korjuuvaurioita

Ennakkoraivaus ennen hakkuuta on metsänomistajan keino varmistaa hyvä korjuujälki. Metsänomistaja voi käyttää raivaussahaa itse tai ulkoistaa työn. Metsänomistaja voi myös tilata työn puukaupan yhteydessä puun ostajalta. Suomen koneyrittäjäkunnan osaaminen on korkeatasoista ja myös korjuuteknologiassa Suomi on edelläkävijä. Ylitiheissä, raivaamattomissa metsissä vaurioita syntyy kuitenkin väistämättä. Myös hakkuun ajankohdan valinnalla on merkitystä. Heikosti kantavilla maapohjilla hakkuut tulisi tehdä maan ollessa jäässä tai keskikesällä kun maa on kuiva. Korjuuvauriot aiheuttavat metsänomistajalle tulonmenetystä, koska puun kasvu hidastuu, sen laatu heikkenee ja vaurioitunut puu voi myös altistua lahottajasienille. Puulajeista koivu ja kuusi kärsivät mäntyä enemmän korjuuvaurioista. Keskimäärin korjuuvauriot aiheuttavat noin 100-200 euron menetyksen hehtaaria kohti. Jos vauriot ovat vakavia ja esimerkiksi kuusikkoon leviää tyvilaho, voivat tappiot olla moninkertaisia. Metsän kasvun kannalta tarpeellista harvennushakkuuta ei kuitenkaan kannata jättää tekemättä korjuuvaurioiden pelossa, koska metsänomistajan taloudellinen menetys on silloin vielä suurempi.

Huomautettavan ja virheellisen korjuujäljen syyt sekä korjuujäljen arvostelu maakunnittain: http://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/huomautettavan_ja_virheell...