Taksonomian tulee auttaa ilmaston pelastamisessa - ei hankaloittaa

22.11.2021

Ilmasto on pelastettava nyt. Toimenpiteissä ei saa odottaa päivääkään. Keskeisintä on päästä eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä nopeasti, mutta mitä tilalle maailman kasvavassa raaka-aineen tarpeessa? Hiiltä tulee imeä pois ilmakehästä, miten se tehdään?

Viime aikojen keskustelussa on unohtunut, että metsien käytöllä haasteita voidaan ratkaista. Nyt moni vaatii metsien käytön ja hoidon vähentämistä. Se olisi tuhoisaa. Metsien käytön edistämisnäkökulma tarvitaan myös taksonomiakeskusteluun.

Mitä on kestävä rahoitus?

Kestävällä rahoituksella on hyvä tavoite, ohjata finanssimarkkinoilta varoja kestäviin investointeihin. Komission kyvyttömyys nähdä metsien mahdollisuuksia on vaarallista tulevaisuudelle. Taksonomia leiman saadakseen toiminnan on edistettävä vähintään yhtä kuudesta näkökulmasta, esimerkiksi hillitä ilmastonmuutoksen hillintään. Samaan aikaan toimine ei saa haitata mitään muuta näkokulmaa, kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojelua. Rahoituksen kilpailukykyinen saaminen on teollisuudellemme välttämätöntä ja epäonnistunut sääntely heikentäisi toimintaedellytyksiä.

Finanssisektorille ja suurille yrityksille tarkoitetun sääntelyn pohja luotiin taksonomia-asetuksissa. Sääntelyä täydennetään delegoiduilla säädöksillä. Ilmastosäädöksen hyväksyntään hallitukseemme otti juuri kielteisen kannan. Seuraavana vuorossa olevan ympäristösäädöksen työryhmäluonnoksessa on todella suuria rajoituksia metsänomistajia kohtaan. Esimerkiksi vaatimus jättää 20% metsistä talouskäytön ulkopuolelle.

Näennäistä vapaaehtoisuutta

Sääntelyä mainostetaan vapaaehtoiseksi. Maapallon kannalta on tärkeää, että rahoitus kohdistuu kestäviin kohteisiin ja toivottavasti markkinat sen hoitavat. Kestävän rahoituksen vapaaehtoisuus metsänomistajin näkökulmasta tuskin toteutuu. Puuta käyttävä teollisuus investoi ja hakeutuu rahoituksen piiriin eri perusteilla. Tästä seuraa raportointi- ja toimintavelvollisuus aina metsänomistajiin saakka.

Ymmärtääkseen vaikutuksen metsänomistajiin, on tunnettava metsätaloutta. Esimerkiksi sata hehtaaria metsää omistava metsänomistaja luultavasti myy puuta lähes vuosittain. Hakkuut ovat keskimäärin parin hehtaarin kokoisia. Ostaja vaihtuu kohteittain. Mäntyharvennuspuista eri metsäfirma saa parhaan jalostusarvon kuin vaikka uudistettavan kuusikon hakkuusta. Samasta hakkuukohteesta puuta voi päätyä kuudelle eri yritykselle jalostettavaksi, jotta puun eri osista ja puulajeista saadaan paras hyöty irti.

Tämä tarkoittaa raportointivelvoitteita eri suuntiin. Osalla ilmaston perusteella, osalle monimuotoisuuden perusteella, joillekin ehkäpä kiertotalouden perusteella. Toimiakseen metsätalousyrittäjänä, ei metsänomistajalla siis ole valinnan varaa. Tässä kohtaa on vasta tarkasteltu sitä, mitä ympäristönäkökulmaa on edistetty. Toiminnan mahdollista haittaa ja niille aiemmin asettuja kriteereitä (do no significant harm, DNSH) tarkastellaan näiden edistämisnäkökulmien lisäksi.

Kiristyvä ruuvipenkki

Käytin A-talkissa viime torstaina vertausta ruuvipenkistä ja siitä totisesti on kyse. Ilmastokriteerien täyttäminen ja raportointi tilatasolla on haastavaa – ruuvipenkin ote on jo kova. Seuraavana vuorossa olevat ympäristökriteerit kääntävät puristusta tiukemmalle. Uusiutuvan raaka-aineen tuottaminen ja metsien kasvukyvyn parantaminen käy todella vaikeaksi. Todellisia ilmastotekoja ovat 600 000 metsänomistajan teot esimerkiksi hänen lähtiessä räntäsateiseen metsään raivaussahan kanssa, edistääkseen puuston kasvua – hiilen sidontaa.

Komission ujutustaktiikka, Suomi on nukkunut

Ymmärtääkseen metsäsäädösten merkityksen, tulee tuntea myös komission toimintalogiikka. Sen lisäksi, että komissio astuu jäsenmaille kuuluvan metsäpolitiikan tontille ja halveksii EU:n perusoikeuksiin kuuluvaa omistusoikeutta, toimii se häikäilemättömästi ja avoimuutta välttäen. Komissio vie muualla esillä olleita linjauksia käyttöön muissa säädöksissä. Esillä on ollut taksonomia kytkentä esimerkiksi metsäkatosäädöksiin ja Suomessahan metsätalous ei aiheuta hehtaariakaan metsäkatoa. Aiemminhan taksonomiavalmistelussa luotu DNSH malli ujutettiin käytännössä osaksi kaikkea EU rahoitusta. Tästä DNSH ongelmasta Suomen hallitus ei näyttänyt käyvän keskustelua. Asia olisi ollut tärkeä, koska DNSH periaatteen ujutus oli raju isku mm. turvesektorille. Energiaturpeen vähentyessä, blogattiin periaatteella mahdollisuus käyttää oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitus esimerkiksi metsätaimien kasvualustojen kehittämiseen.

Tätä vääntöä emme saa hävitä, meillä on planeetta pelissä

Onkin välttämätöntä, että komissio ei operoi metsäpolitiikassa ja yritä ratkaista ilmasto-ongelmia tuntematta metsäsektorin mahdollisuuksia. Samaan aikaan meidän on pystyttävä parempaan monimuotoisuuden turvaamiseen. Samat keinot eivät kuitenkaan toimi koko Euroopassa. Suomessa metsälajien tulevaisuus ei näytä lohduttomalta. Nyt metsälajeista on uhanalaisia on 9% se on vähemmän kuin muissa elinympäristöissä. Lisäksi tilanne on suhteellisen stabiili. Kun huomioidaan vaikkapa lisääntyvät lahopuu, haapa ja suojelualuemäärät, olemme oikealla tiellä ja luontokatotaistelussa voimme pärjätä, kunhan jatkamme tinkimätöntä työtä

Ilmastokriisin ratkaisuja tarvitaan nyt. Toivottavasti äärimmilleen viety ympäristöideologia ei vie keinoja ilmaston pelastamiseksi. Metsänomistajat tarvitsevat työkaluja – eivät toimettomiksi puristavaa ruuvipenkkiä.

Marko Mäki-Hakola, metsäjohtaja, MTK

Mäki-Hakola on metsää omistava, Ylöjärvellä vaimon ja lasten kanssa asuva nurmolainen. Vuoden 2016 alusta hän toimi MTK:n elinkeinojohtajana ja siirtyi 2021 heinäkuusta metsäjohtajaksi. Marko toimii MTK:n jäseninä olevien maaseudun yrittäjien hyväksi. Hänellä on takanaan MTK-järjestössä yli kymmenen vuoden ura monissa eri tehtävissä. Maaseudun elinkeinot ovat tuttuja jo vuosikymmenten takaa. Metsässä Marko on kulkenut sekä retkeilemässä että töissä siitä lähtien, kun oppi kävelemään 70-luvun lopulla. Ja työssään hän kertoo tekevänsä kaikkensa maaseudun elinkeinojen menestymiseksi. "Minut tuntevat tietävät, etten millään pysty pitämään suutani kiinni, jos maaseudun yrittäjien asemaa yritetään jollain tapaa heikentää."