LounametsäMetsän lannoitus

Lue lisää

Minne kasvatuslannoitus soveltuu?

Kevään kasvatuslannoitukset toteutetaan typpilannoituksena. Typpilannoitus sopii parhaiten 30–70-vuotiaiden kuivahkojen tai tuoreiden kankaiden mäntyvaltaisiin metsiin. Lannoituksen vaikutusaika on 6-8 vuotta ja keskimäärin yksi lannoitus lisää kasvua kangasmailla 13-24 m³ hehtaarilla.

Mikäli lannoituksella haluaa kasvattaa tukkia, kannattaa se toteuttaa 5-10 vuotta ennen päätehakkuuta.

Minne tarvitaan terveyslannoitusta?

Kevään terveyslannoitukset toteutetaan rakeistetulla tuhkalannoitteella paksuturpeisilla ja typpirikkailla ojitetuilla soilla, joissa on kaliumin ja fosforin puute. Mikäli turpeen paksuus näillä puolukka- ja mustikkaturvekankailla on vähintään 0,4-0,5m, tulee tuhkalannoitus toistaa noin 20 vuoden välein, koska puusto ei saa pohjamaasta riittävästi ravinteita.

Oikein valitulla kohteella tuhkalannoitus lisää vuotuista kasvua 2-4 m³.

Miksi kasvatus- ja terveyslannoituksia kannattaa tehdä?

Kasvatuslannoituksella lyhennetään metsän kiertoaikaa, ja saadaan kuitupuu järeytymään nopeammin arvokkaaksi tukkipuuksi. Näin hakkuutulot kasvavat ja investoinnin vuosituotto voi olla jopa 15 %.

Tuhkalannoitus on paksuturpeisilla ja typpirikkailla turvemailla välttämätön ravinnetasapainon korjaamiseksi. Parhaimmillaan tuhkalannoituksen tuotto ilman Kemera-tukea on 6 % ja tuen kanssa yli 10 %.

Lannoitus on metsäverotuksessa vähennettävää menoa. Lannoittamalla saat sijoitettua hakkuutulot metsääsi, voit tehdä verosuunnittelua ja samalla saavuttaa korkean tuotto-odotuksen muihin sijoituksiin nähden.

Mitkä ovat terveys- ja kasvatuslannoituksen merkittävimmät erot?

Valtio tukee tuhkalannoitusta Kemera-varoin 30 % kokonaiskustannuksista, kun taas kasvatuslannoitus ei ole tuettava työlaji. Toisaalta levitettävässä lannoitteen määrässä on suuri ero: Rakeistettua tuhkaa levitetään keskimäärin 4.000 kg/ha turvemaille, kun taas typpilannoitetta n.550 kg/ha kangasmaille.

Metsän lannoitus – sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin korkojen kera!

Puuston nopeampi kasvu aikaistaa sekä harvennuksia että päätehakkuuta – ja samalla näistä saatavia tuloja. Lannoitus vauhdittaa puuston kasvua 6–10 vuoden ajan ja tuo 12–20 m3/ha lisää puuta. Lannoituksella voidaan myös korjata maaperän ravinne-epätasapainoa, jolloin kasvu palautuu. Osa harvennushakkuun tuotosta kannattaa sijoittaa muutaman vuoden kuluttua takaisin metsään ja lannoittaa. Investoinnin takaisinmaksuaika on muihin metsänhoitotöihin verrattuna suhteellisen lyhyt, sillä lisätuotto realisoituu pääosin jo seuraavassa hakkuussa.

Lannoitus sopii hoidettuihin metsiin – millainen kohde kannattaa lannoittaa?

Metsänlannoituksella voidaan lisätä sekä nuoren että varttuneen havupuuvaltaisen kasvatusmetsän järeytymistä nopeasti ja kustannustehokkaasti. Sopiva ajankohta lannoitukselle on vuosi tai pari harvennuksen jälkeen. Metsää voi lannoittaa useamman kerran kiertoajan kuluessa. Mikäli lannoitus toteutetaan vain kerran, kannattaa se tehdä noin 6–10 vuotta ennen uudistushakkuuta. Tällöin tukkipuun osuutta lisäävästä lannoitusinvestoinnista saadaan paras tuotto.

Metsänlannoituksella lisätään niitä ravinteita, joita maapohjassa on niukasti puiden tarpeeseen nähden.

Kasvua rajoittavia ravinteita ovat yleensä joko typpi tai fosfori. Typestä on pulaa lähinnä kivennäismailla ja fosforista turvemailla. Boorin puutosta voi esiintyä molemmilla. Kivennäismailla lannoituksen vaikutusaika on noin 6–10 vuotta. Turvemailla lannoitusvaikutus kestää kivennäismaita pidempään, 15–30 vuotta lannoitteesta riippuen.

Tuhkalannoitusta turvemaille

Turvemailla on yleensä pulaa kaikista muista ravinteista paitsi typestä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkimuksen mukaan puutuhka sisältää kaikkia rämemänniköiden tarvitsemia ravinteita. Tuhkalannoituksen seurauksena puuston kasvu lisääntyy 2–3-kertaiseksi lannoittamattomaan verrattuna. Sopivia tuhkalannoituskohteita ovat ojitetut turvemaat, joissa turpeen paksuus on vähintään 0,5m ja puuston määrä riittää ylläpitämään kuivaustehoa.
Lannoituksella enemmän puuta nopeammin – lisäkasvua jopa 12–20 m3 hehtaarille

Metsänhoitosuositusten mukaan Etelä- ja Keski-Suomen kivennäismailla saadaan varttuneissa metsissä typpilannoituksella tuotettua lisäpuuta yleensä 12–20 kuutiota hehtaarilla. Turvemailla tuhkalannoituksella voidaan lisätä männyn kasvua vuositasolla jopa 2–4 kuutiota. Pohjois-Suomen eteläosassa lannoituksella saatava kasvunlisäys on kivennäismailla 60–80 prosenttia Etelä-Suomen arvoista.

Hyvin kasvava metsä sitoo enemmän hiiltä

Metsän lannoitus on myös ilmastoteko. Lannoituksen aiheuttama kasvunlisäys sitoo jopa 10 tonnia hiilidioksidia hehtaarille sen lisäksi, mitä metsä normaalisti kasvaessaan sitoisi.

Lannoitetusta metsästä voi turvallisesti kerätä marjoja ja sieniä

Lannoituksessa metsään lisätään vain niitä ravinteita, joita siellä muutenkin pitäisi olla. Marjasato voi jopa parantua lannoitusvaikutuksesta. Metsälannoitteiden valmistukseen käytetään samoja raaka-aineita kuin pelloilla ja puutarhoissa käytettäviin lannoitteisiin.

Lannoituskulut voi vähentää metsäverotuksessa

Metsänlannoituksesta aiheutuneet kustannukset ovat vähennyskelpoinen menoerä metsäverotuksessa. Lannoitus on hyvä tapa sijoittaa osa metsätuloista takaisin metsään kasvamaan korkoa. Lannoitus lisää puun määrää metsätilalla ja tilan arvo kasvaa, mikä hyödyttää myös seuraavaa sukupolvea.

Metsänhoitoyhdistyksen metsänlannoitus toteutetaan yhteislannoituksena, jolloin kustannukset pysyvät kurissa

Neuvomme sinua sopivan lannoituskohteen ja lannoitteen valinnassa. Suunnittelemme ja hoidamme lannoitukset keskitetysti helikopteri- tai maalevityksenä. Sinun ei tarvitse huolehtia lannoitteiden tilaamisesta, oikeista levitysmääristä tai lannoitteen laadusta. Ota yhteyttä meihin ja me hoidamme sen jälkeen kaiken muun!

Lannoituskohteeksi parhaiten sopivat havupuuvaltaiset sekä nuoret että varttuneet kasvatusmetsät. 

 

Tilaa palvelu tai ota yhteyttä

Haluan tilata palvelun
Haluan ottaa yhteyttä
Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt rekisteriselosteemme
Lähettämällä tämän lomakkeen hyväksyt rekisteriselosteemme