Yhteislehdessä: Vapaaehtoinen metsänsuojelu yhteisellä päätöksellä

03.9.2019

Karjalohjan Puujärven kylässä Rauhalan tilalla viettää loppukesän päiviä tyytyväinen isäntä. Erkki Landénin kotimetsän tärkeä kallioalue on hyväksytty suojeltavaksi METSO-ohjelman kautta.

- Haluan sanoa, että rauhoituspäätös, joka virallistuu kohta, on antanut paljon hyvän olon tunnetta. Minulla on yhteisomistus kahden lapsemme kanssa. Koko elämämme aikana emme voi tehdä toista näin kauaskantoista päätöstä, painottaa Landén.

Valtaosa tilan noin 25 hehtaarin metsästä jää edelleen talouskäyttöön. Myyntiin on nyt tulossa vajaan parin hehtaarin kokoinen uudistusalue.

”Tehty suojelupäätös helpotti leimikon tekoa. Avohakkuilla kun on nykyään niin kielteinen maine, vaikka useilla paikoilla niille ei ole vaihtoehtoa. Alueen uudistamista vaivaa jo etukäteen ajatuksissani Karjalohjan suuri hirvikanta. Entisistä männynistutuksista on tuskin yhtään taimea säästynyt hirvituhoilta.

Metsänhoitoyhdistykseltä apua asian vireillepanoon

Metsäasiantuntija Kaija Lestelin on ollut Landénin perheen luotettava ja osaava yhteistyökumppani metsien hoidossa jo kohta 30 vuoden ajan.

- Puhuin kerran Kaijalle, ettei tähän metsään koskaan kosketa, ja hän otti asian hoitaakseen. Muutama vuosi jouduttiin odottamaan, mutta nyt ollaan tässä tilanteessa, että alkusyksystä päästään allekirjoittamaan paperit.

- Minulle ainoa vaihtoehto on saada tähän ikuinen rauhoitus. Itsenäinen Suomi takaa sopimuksen kestävyyden: meidän nimiemme alle tulee Suomen valtion leima.

Suojelualue nimettiin vanhan karttanimen mukaan

Suojeltava alue on kooltaan 3,9 hehtaaria ja se saa nimekseen Herniemenkallion luonnonsuojelualue. Suurin osa kohteesta on jylhää kalliota, mutta mukaan suojeluun haluttiin sisällyttää myös kallion takana kasvavaa jyhkeää tukkimetsää.

Kohteen erityisyyttä lisäävät siellä kasvavat jauhemunuaisjäkälä, jäykkärölli ja karvakiviyrtti.

- Metsä oli jo isälleni erityisessä asemassa. Täältä ei ole käyty kaatamassa kuin lipputankopuu vuonna 1961. Puusto on niin tiheäkasvuista, että tanko kesti 25 vuotta. Itse kävin samalla asialla 1980-luvulla, ja sekin lipputanko kesti neljännesvuosisadan.

- Isoisäni aikaan metsä säilyi hakkuilta, koska jyrkän rinteen takaa olisi ollut hevosvehkeillä hankalaa korjata puita.

Lue lisää Landénin suojelumetsästä lähipäivinä ilmestyvästä Eteläisen Suomen mhy-yhteislehdestä.