Peurat metsästäjien tähtäimessä

13.12.2019

Peurakanta on lisääntynyt myös läntisellä Uudellamaalla. Jyri Mela uskoo, että metsästäjät ovat lupien lisäämisellä ja valikoivalla metsästyksellä vähintään taittamassa kannan kasvua. Joillakin alueilla päästäneen jopa kannen vähenemiseen.

Peura on peltoalueiden eläin ja pelkästään Mhy Länsi-Uusimaan alueella kannan vaihtelu on suurta.

”Pohjois-Pusulassa, Vihdin ja Karkkilan metsäisillä alueilla peurat eivät ole mikään ongelma, metsissä ne eivät lisäänny räjähdysmäisesti. Peltovaltaisilla alueilla on tihentymiä, ja sinne on myös haettu runsaasti lupia. Peura ei ole hirven tapainen kulkuri. Se ei lähde minnekään talvilaitumille, vaan pysyttelee melko tarkkaan sijoillaan. On metsästäjien omissa käsissä, saadaanko kanta pysymään siedettävällä tasolla”, pohtii Mela.

Peurajahtiaika kestää helmikuulle

Peurajahti aloitettiin syyskuussa ja kaatomäärät olivat viime vuoden vastaavaa aikaa korkeammat. Peurojen perään lähdetään heti hirvijahdin päätyttyä ja savottaa jatketaan helmikuulle asti.

Metsästäjien puute ei Jyri Melan mukaan ole ongelma. Halukkaita löytyy, mutta seurojen täytyy olla tarkkana lupien käytössä.

”Monella seuralla luvat jaetaan edelleen metsästäjille henkilökohtaisina lupina. Kaikilla pitäisi olla sellaiset säännöt, ettei kukaan jätä lupaansa turhaan hautumaan odotellen aina vain sopivampaa keliä tai sopivampaa saalista. Sovittaisiin päivä, jonka jälkeen lupa vapautuu muiden käyttöön, jos ei itse ole saanut sitä käytettyä.”

Kuluva jahti ratkaisee kääntyykö kanta laskuun

Jyri Melan arvion mukaan Mhy Länsi-Uusimaan alueen peurakanta on noin 20 – 30 kappaletta tuhannella hehtaarilla. Kriisialueilla lukumäärä voi olla jopa 100 tuhannella hehtaarilla. Tilanne pysyy hallinnassa, jos nyt myönnetyt luvat käytetään ja pystytään ampumaan riittävä määrä naaraita.

”Hyvän ruokatilanteen takia on yleistä, että peuralla on kolme vasaa. Kaksi on aivan normaali määrä ja yksi vasa seuraa yleensä ensikertaista peuraemää."

Pahimmilla peura-alueilla joudutaan tekemään viljelysuunnitelmat puhtaasti sen mukaan, mitä peura ei syö.

”Se johtaa siihen, että viljeltäväksi kasviksi jää tikkuinen eli vihneinen ohra, joka ei ainakaan vielä peuralle käy. Viljelijöistä tulee peurakannan panttivankeja. Ei ole reilua, jos metsästäjät eivät hoida asiaa kuntoon.”

Katso Länsi-Uudenmaan peuratilastot tästä