Milloin hirvieläinvahingosta maksetaan korvausta?

05.12.2018

Hirvituhojen korvausmenettely uusittiin viime kesänä. Maastomittaus yksinkertaistui ja korvausten pohjana olevia taimikoiden arvoja ja puutavaralajien hintoja nostettiin.

Vuodelta 2017 maksettiin hirvieläinvahinkokorvauksia 1,4 miljoonaa euroa. Nousu vuoteen 2016 verrattuna on merkittävä, silloin hirvituhoja korvattiin 0,5 miljoonalla eurolla. Eniten hirvituhoja on korvattu vuonna 2006, jolloin korvauksia maksettiin 5,1 miljoonaa euroa. Nykyisen riistavahinkolain mukaan hirvieläimellä tarkoitetaan hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa, kuusipeuraa, saksanhirveä ja japaninpeuraa.

Männyt ja koivut maistuvat hirville

Hirvituhoja esiintyy eniten 2 – 3 metrin mittaisissa mänty- ja koivutaimikoissa. Lehtivesakon alla kasvaneet männyt näyttävät olevan alttiimpia syönnille. Perusteluna mainitaan varjossa kasvaneen neulasen parempi sulaminen. Kaikkein herkullisinta on kertaalleen syödyn männyn uudet versot. Niiden ravinnon laatu on erinomainen, kun syöty taimi panostaa kaikkensa uuteen kasvuun pysyäkseen hengissä.

Metsäkeskus tekee hirvituhoarviot

Hirvivahingoista tehdään ilmoitus Metsäkeskukselle, joka käy arvioimassa kohteen. Ilmoituksen voi tehdä sähköisesti Metsään.fi -palvelussa. Viime vuonna metsänomistajat ilmoittivat tuhoja 3559 hehtaarin alueella. Niistä todettiin korvausehtojen mukaisiksi 3029 hehtaaria eli 85 %.

Hirvivahinkojen omavastuukynnys on 170 euroa. Sen pienempiä tuhoja ei korvata. Myöskään yli kolme vuotta vanhoja tuhoja ei korvata.

Hirvituhoarvion teettäminen puolestaan on maksullista. Pahimmillaan pienestä tuhosta kärsinyt metsänomistaja saa siis maksettavakseen laskun ja harmitus hirviä kohtaan lisääntyy entisestään. Mutta kun hirvivahinko korvataan, myös arvion teko korvataan.

Laskurilla voi arvioida, kannattaako vahinkoilmoituksen teko

Metsäkeskuksen sivuilta löytyy helppokäyttöinen laskuri, jolla voi karkeasti arvioida onko omasta tuhoalueesta mahdollista saada korvausta. Maastossa laskuria voi käyttää älypuhelimella tai tabletilla. Hyvä vaihtoehto on tehdä mittaukset yksinkertaisella kirjanpidolla paperille ja siirtää tiedot laskuriin yhdellä kertaa.

Laskuriin kirjataan tieto tuhoalueen sijaintipaikkakunnasta, kasvupaikkatyypistä, taimikon puulajista ja pituudesta sekä kuvion pinta-alasta ja mittauksissa käytetyn koealojen pinta-alasta.

Koealoilta mitataan kasvatettavaksi tarkoitettavat taimet. Jos hirven katkoman taimen välittömässä läheisyydessä, enintään metrin päässä, on korvaava taimi, vahingoittunutta runkoa ei oteta laskelmaan mukaan.

Taimien vikaluokittelussa pitää olla tarkkana

Taimet jaetaan kahteen luokkaan. Vaurioluokassa 1 ovat ehjät ja lievästi vaurioituneet taimet. Jos taimikosta löytyy vain lievästi vaurioituneita taimia, korvausta ei makseta.

Kun ylimmästä latvakiehkurasta on tuhoutunut sekä latvakasvu että kaikki sivuversot tai kun neulasista on syöty yli 75 % tai puun kuorta on järsitty rungon ympäri yli 25 % osuudelta, taimi määritetään vaurioluokkaan 2.

Taimikon on oltava ennen hirvien syöntiä kasvatuskelpoinen eli havupuutaimikoissa runkoluvun on oltava yli 1500 kappaletta hehtaarilla ja lehtipuutaimikoissa 1100 kappaletta. Korvattavaa vahinkoa ei katsota syntyneen silloin, jos taimikossa on 2000 kasvatuskelpoista mäntyä ja tuhat syötyä.