Mhy- edunvalvonnan hinta

06.2.2019

Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden arvo on suurempi kuin jäsenmaksun hinta. Jäsenmaksut tulevat postissa helmikuun puolivälissä.

Mhy Länsi-Uusimaalla jäsenmaksu on porrastettu hehtaarien mukaan. Keskimääräisellä 28 hehtaarin tilalla jäsenmaksu on 90 euroa, josta jää verovähennyksen jälkeen maksettavaa vain 63 euroa.

Osa metsänomistajista miettii mhy:n jäsenyyden merkitystä. Yritetään visioida tilannetta, jos metsänhoitoyhdistystä ei olisi. Silloin ei olisi jäsenmaksuja, mutta moni asia olisi toisin.

1. Puukaupassa vallitsisivat villit lait ja metsänomistajille tärkeä puukaupan kilpailu puuttuisi, jonka seurauksena puun hinta laskisi. Keskimääräisen 28 ha tilan hakkuusuunnite on 200 m3 vuodessa. Jos puun hinta laskisi kilpailun puutteen vuoksi enemmän kuin 0,5 euroa/m3, niin jäsenmaksun suuruinen ”säästö” olisi välittömästi menetetty ja ”säästö” kääntyisikin tappioksi. Myöskään puunostajan tukin katkontaa ei seurattaisi. Noin 50 % alueen puukaupoista hoidetaan kilpailutuksen kautta mhy:n toimeksiannolla.

2. Kiinteistövero tai metsätilamaksu olisi säädetty aikoja sitten, jos metsänomistajien edustajat MTK:ssa ja metsänhoitoyhdistyksissä eivät olisi asiaa vastustaneet. Esimerkki: jos kiinteistövero olisi 25 euroa hehtaarilta, siitä kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa. Vertailun vuoksi, mhy:n jäsenmaksujen kertymä on koko valtakunnassa vain 15 milj. euroa. Jos tämän tyylinen esitys joskus menisi läpi, niin vähintään 25 vuoden jäsenmaksujen kertymä maksettaisiin verona valtiolle vuosittain.

3. Metsäpalveluita olisi varmasti nykyisessä mittakaavassa vaikeampi saada ja ne olisivat tarjonnan määrästä johtuen kalliimpia. Metsänhoitoyhdistys ei tavoittele suurta voittoa metsäpalveluilla, ei jaa osinkoja tai korkotuottoja. Palvelut on saatavissa oman metsäasiantuntijan kautta joka kylällä kilpailukykyiseen hintaan.

4. Paikalliset metsurit olisi irtisanottu lähes olemattomiin. Metsänhoitoyhdistys on edelleen merkittävin paikallisten oman kunnan ja kylän metsurien työllistäjä.

5. Teollisuutta olisi vähemmän, koska metsien tuotto olisi heikompi. Puupohjaista bioenergiaa ja sen käyttöä ei olisi nykyisessä mittakaavassa. Edellytykset uusille biotalouden investoinneille olisivat huomattavasti heikommat metsien alhaisemman hoitotason ja hakkumahdollisuuksien vuoksi. Taimikonhoitorästit olisivat paljon pahemmat.

6. Rajoittavia kaavoja olisi enemmän. Suojelu- ja ympäristönormit olisivat tiukemmat. Vapaaehtoista metsien suojelumallia ei olisi, vaan vielä nykyistäkin enemmän pakkosuojeluohjelmia.

7. Metsälaki ei olisi metsänomistajalähtöinen vaan rajoittava ja suojelupainotteinen.

8. Puutavaran mittauksessa heikomman suoja olisi vajavaisempi.

9. Metsänhoitoon kannustava kemera-tukijärjestelmä saattaisi puuttua kokonaan, eikä metsävähennystä tai muita verokannusteita olisi nykyisessä laajuudessa.

10. Yksityisen omaisuuden suoja olisi heikompi ja maalla asuminen ja yrittäminen olisi tehty nykyistäkin hankalammaksi.

11. Brysselistä olisi vyörynyt suojelupainotteinen metsäsuunnitelmapakko ja biopolttoaineilla olisivat kahlitsevat kestävyyskriteerit

12. Hakkuista vaadittaisiin erilliset laillisuustodistukset ja byrokratiaa olisi moninkertaisesti.

13. Metsänomistajien edunvalvontaorganisaation puuttuessa ei olisi tahoa kenen puoleen kääntyä metsänomistajien etua koskettavissa asioissa ja palveluissa.

14. Metsänomistajien koulutustilaisuuksia olisi niukasti. Metsänhoitoyhdistyksellä on keskeisin rooli metsänomistajien neuvonnassa ja koulutuksessa. Lisäksi tiedotamme paikallisista asioista lehdissämme, uutiskirjeissä, netissä.

Olisiko edellä mainitut asiat kuitenkin jäsenmaksun arvoisia?

Edunvalvonnan lisäksi jäsenmaksua vastaan saa paljon rahanarvoisia maksuttomia ja hinnaltaan alennettuja palveluja.