Männyn juurikääpä leviää pelottavaa vauhtia 

04.6.2019

Aiemmin Kaakkois-Suomen riesana ollut männyn juurikääpä on iskeytynyt myös länsiuusimaalaisiin metsiin. Metsäkeskuksen metsänhoidon asiantuntijan Timo Silverin mukaan tuhojen lisääntymiseen on varauduttava.

Kun sieni on päässyt metsään, sen torjunta on vaikeaa. Kantojen nosto ei poista juurikääpää, sillä maahan jää aina saastuneita juurenpätkiä, jotka levittävät tautia. Juurikääpä voi elää kannossa jopa 40 – 50 vuotta, joten kantojen nostolla voidaan pahoissa kohteissa juurikääpää hillitä, vaikka ei täysin poistaa. Kantojen noston jälkeen syntyy usein tiheä lehtivesakko, mutta se on Timo Silverin mukaan hyvä asia. 

”Hirvet tulevat nakertamaan omansa. Olisi hyvä, jos koivikon sekaan ei heti kasvaisi havupuun taimia, koska kääpäsieni säilyy maaperässä. Vasta kun koivikko on noin 20-vuotias, kääpä on poistunut ja uudet havupuun taimet lähtevät kasvuun terveinä.”  

Puulajin vaihto koivuun on mahdollista mustikkatyypin metsissä sekä kaikkein rehevimmissä puolukkatyypin metsissä. Karummat puolukkatyypin metsät ja kaikki sitä karummat metsäpohjat ovat juurikäävän suhteen hankalassa tilanteessa. Männylle ei ole niissä vaihtoehtoa.   

Juurikääpä on riski jatkuvassa kasvatuksessa  
Timo Silver kuvaa keskustelua jatkuvasta kasvatuksesta jopa lapselliseksi, kun kuusen tyvilahoa esiintyy jo noin 10 – 30 % kuusikoissa.  Etelä-Suomessa mitatussa Luonnonvarakeskuksen tutkijan Tuula Pirin kokeessa alikasvospuista 34 % oli saastunut ja välipuista 19 %.  

 ”Jokainen ymmärtää, että kun jatkuvassa kasvatuksessa poistetaan puita toistuvasti ylimmästä latvuskerroksesta, jäljelle jäävät kuuset ovat koko ajan entistä saastuneempia. Jostakin syystä tämä informaatio ei ole paljoa saanut julkisuutta.  Oma kysymyksensä on, että kuusialikasvoksia voi hyödyntää tasaikäisen metsän kasvatuksessa yhden kiertoajan silloin, kun metsä on vain lievästi juurikäävän saastuttama.”  

Juurikääpään sairastunut metsä tarvitsee hyvähermoisen metsänomistajan  
Ruotsalaisten tutkimustulosten mukaan kun 32 % puun juurista on saastunut, silloin puun kasvu pienenee 23 %. Metsikön kasvu siis pienenee, mutta koko metsä ei kuole. Timo Silverin mukaan juurikääpätartunnan saaneessa metsässä kaikki vaihtoehdot ovat huonoja.   

”Yleensä sairaus iskee mäntyyn siinä vaiheessa, kun tukkiosuus on vielä pieni eli paras arvokasvu on edessä. Kun tukin hinta on noin nelinkertainen kuitupuuhun verrattuna, metsää kannattaa yleensä yrittää kasvattaa niin kauan kuin omistajan hermot vain kestävät. Kohtuulliseen tukkisaantoon tarvitaan noin 500 runkoa hehtaarilla. Pidän suurena virheenä liian aikaisin hakkuulle menemistä.”  

Sairastuneiden puiden poishakua metsästä pitää välttää
Vaikka metsikön rungoista olisi kuollut noin 10 %, hermojen pitäisi silloinkin kestää. Hakkuutili tehdään tukeilla. Juurikäävän yksi ilmiö on se, että taimivaiheessa puustoa saattaa kuolla nopeasti, järeämmässä metsässä kuoleminen voi olla yllättävänkin hidasta. Sieltä täältä voi joku puu mennä.   

Tiedossa on, että esimerkiksi kuusen juuristossa hakkuun jälkeen kääpä alkaa levitä tuplanopeudella. Vaikka sairaat puut hakattaisiin pois talvella, niiden juuristo on vielä seuraavana kesänä elävä, ja siellä leviäminen kiihtyy. Jos sairas puu on pystyssä, kääpä etenee juuristossa keskimäärin 9 – 12 senttiä vuodessa. Jos puu kaadetaan eikä juuristolla ole maan päällä ”vastavoimaa”, leviäminen kiihtyy noin 25 senttiin.  

Kuvateksti: Kaksi vuotta sitten harvennettuun männikköön on iskenyt juurikääpä. Nyt ei voi kuin odottaa, sairastuneita puita ei kannata lähteä kaatamaan.