Suomen Metsäsäätiö palkitsi metsäasiantuntija Juho Laurilan

kymenlaakso

Juho Laurila metsäsäätiö

Metsäsäätiön huomionosoitusten saajat ovat osoittaneet suurta aktiivisuutta Metsäsäätiölle lahjoitettavien menekinedistämismaksujen keräämisessä. 

Suomen Metsäsäätiön huomionosoituksen Metsänhoitoyhdistyksestä sai vuonna 2022 Juho Laurila Kymenlaaksosta. Metsänhoitoyhdistyksessä kuusi vuotta metsäasiantuntijana toiminut Juho näkee Metsäsäätiön tehtävän hyvänä. ”Metsä ja metsäala ovat minulle tärkeitä, ja minusta on hienoa, että Metsäsäätiö toimii suomalaisen puun puolestapuhujana ja tukee metsäelinkeinoa. Metsäsäätiön toiminta sataa metsänomistajien laariin,” Juho sanoo ja jatkaa ”Suomalainen puu on mitä mainion raaka-aine.”

Metsänhoitoyhdistyksen paikallisena kasvona Juho on tullut vuosien varrella tutuksi toimialueensa metsänomistajille. Metsänomistajien kanssa keskustellaan etupäässä metsäasioista, mutta sivussa vaihdetaan kuulumiset, rupatellaan niitä näitä ja ihmetellään yhdessä maailman menoa ja ilmiöitä. ”Metsä on välillä tulenarka aihepiiri”, Juho sanoo ja välittää vielä tervehdyksen alueensa metsänomistajille: ”Haluan kiittää asiakkaitani luottamuksesta sekä lukuisista mieleenpainuvista ja ilahduttavista tapaamisista.”

Huomionosoitusten saajat palkittiin Metsäpäivien päälavalla 27.10. Palkintona jaettiin taiteilija Vappu Johanssonin metsäaiheisia grafiikkateoksia. Huomionosoituksia jaettiin eri puolilla Suomea toimiville metsäalan ammattilaisille.  

”Lämpimät onnittelut huomionosoitusten saajille. Tällainen palkinto jaetaan harvoille ja valituille. Koko alan kannalta on tärkeää, että Metsäsäätiön esitteleminen kuuluu puukaupan muistilistaan”, onnittelee Metsäsäätiön hallituksen varapuheenjohtajaMarko Mäki-Hakola.

”Keskusteluissa huomionosoitusten saajien kanssa korostui Metsäsäätiön monipuolinen työ lasten ja nuorten parissa sekä päättäjäviestintä niin kansallisesti kuin EU-tasolla. On motivoivaa kuulla, että Metsäsäätiön asia koetaan tärkeäksi ja alan yhteiseksi”, kiittelee toimitusjohtaja Martta Fredrikson.

Vuosittain metsänomistajien ja puuta ostavien yhtiöiden Metsäsäätiölle lahjoittamilla varoilla mahdollistetaan monta pientä ja isoa metsäelinkeinon elinvoimaisuutta tukevaa projektia. Suomen Metsäsäätiö myönsi viime vuonna apurahoja yhteensä 1,6 miljoonaa euroa metsäelinkeinoa edistäville hankkeille.

Teksti: Tiina Salminen, kuva: Sanna Vornanen

Ajankohtaista

  1. ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella

    ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella

    Kymenlaakso

    Perjantaina 28.8. tehtiin uusi ASF eli sikaruttolöydös Pyhtäältä noin 40 kilometrin päässä aiemmalta ydinalueelta. ASF-tartuntavyöhykettä laajennettiin ja se ulottuu 2.9.2026 Vironlahdelta Loviisaan. Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää korostaa, että metsätaloustyöt voivat jatkua ASF-rajoitusalueella Ruokaviraston uuden 1.9.2026 päivitetyn ohjeistuksen mukaisesti. Metsien hoitoa, puunkorjuuta ja muita metsätalouden töitä voidaan tehdä normaalisti tartunta-alueella, kun toiminnassa noudatetaan viranomaisten ja Ruokaviraston antamia ohjeita.

    Lue lisää
  2. Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella

    Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella

    Kymenlaakso

    Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite. Siitä tuskin on metsänomistajienkaan keskuudessa suurta erimielisyyttä. Mutta keinoilla on väliä. Suomen ennallistamissuunnitelmaa valmisteltaessa yksi periaate pitää sanoa selvästi: yksityismailla toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Siitä ei saa joustaa.

  3. Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen

    Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen

    Kymenlaakso

    Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme. Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan. Metsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä, ei pakolla. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma rakentuu luottamukselle, selkeille pelisäännöille, ennakoitavuudelle ja maanomistajien oikeuksien kunnioittamiselle. Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa nämä tavoitteet eivät vielä täyty.