Iskikö myrsky metsään? Tässä muistilista metsänomistajalle
kymenlaakso
Loppukesä voi olla stressaavaa aikaa metsänomistajalle, sillä sääkartoille piirtyy tuon tuosta ukkosrintamia. Ukkosrintamiin voi pahimmillaan kuulua syöksyvirtauksia, jotka silittävät metsää kuin viljaa. Tuhon äärellä seisoessa voi tuntua, ettei tilanteesta ole ulospääsyä ja eurot valuvat silmissä hukkaan. Ikävä kyllä, emme voi luonnonvoimille mitään ja onkin tärkeä koettaa suunnata katse tulevaisuuteen.
Tässä muistilista metsänomistajalle, jos myrsky on käynyt metsässäsi:
1. Kartoita tilanne ja ota yhteys Metsänhoitoyhdistykseen.
Missä metsää on kaatunut ja kuinka paljon? Onko kyse yksittäisistä puista vai laajemmasta alueesta. Metsälaki veloittaa metsänomistajaa huolehtimaan metsästä pois yli 10 kiintokuutiometriä/ha ylittävä määrä kuusipuutavaraa, mäntypuutavaralla määrä on 20 kiintokuutiometriä/ha.
Metsänhoitoyhdistyksellä on jo varhaisessa vaiheessa tilannekuva myrskyn laajuudesta ja myrskytuhojen korjuun etenemisestä. Ota siis yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan.
Myrskytuhoalueelle ei kannata mennä sekaan, sillä kaatuneet puut voivat olla jännittyneitä ja löystyneet juuristot voivat antaa periksi pienessäkin tuulenvireessä.
Laajoissa tuhoissa maltti on valttia: vaikka oman metsän tuhoutuminen on suuri asia, moni kanssametsänomistaja voi olla kanssasi samassa tilanteessa.
2. Tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi
Mikäli sinulla on metsävakuutus, tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi myrskytuhosta. Useimmissa
tapauksissa vakuutusyhtiö pyytää suoraan Metsänhoitoyhdistystä tekemään tuhoarvion kohteesta, jonka perusteella saat korvauksen.
3. Jätä tuhopuiden korjuu ammattilaiselle
Myrskypuiden korjuu on vaativaa työtä, joka kannattaa jättää ammattilaisille. Laajoissa myrskytapauksissa tuho on kohdannut jopa kokonaisia kyliä, joten Metsänhoitoyhdistyksellä on kattava tilannekuva siitä, missä kohteet sijaitsevat ja miten korjuu on järkevin hoitaa.
4. Myrskyn jälkeen – uudistamisvelvoite
Jos myrsky tekee yli 0,3 hehtaarin suuruisen aukon metsään, syntyy metsänomistajalle uudistamisvelvoite. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajan on huolehdittava uuden puusukupolven aikaan saamisesta, ja helpoiten se onnistuu sopimalla metsänuudistamisesta jo myrskytuhon korjaamisen aikana.
Teksti: Sanna Tuominen, viestintäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso
Ajankohtaista
Puukaupan kilpailuttaminen on nyt erityisen tärkeää
Kymenlaakso
Puumarkkinoilla eletään erikoisia aikoja. Uutisointi on viime aikoina ollut negatiivista ja uutisia lukiessa saattaa tulla sellainen tunne, että puumarkkinat ovat romahtaneet ja hinnat valuneet pohjamutiin. On hyvä muistaa, että puukauppa on syklistä, eikä ylä- ja alamäiltä voida välttyä. Puunhinta on ollut ennätyskorkealla viimeisen vuoden ajan.
Pääkaupunkiseudun metsänomistajailta kokosi väkeä Maalaistentaloon
Kymenlaakso
Helsingin Maalaistentalossa vietettiin 26.11.2025 hyväntuulinen ja tietoiskuista tiivis metsänomistajailta, johon oli kutsuttu pääkaupunkiseudulla asuvat Mhy Kymenlaakson jäsenet. Ilta alkoi leppoisissa merkeissä – tarjolla oli tuoreita, muhkeita sämpylöitä ja höyryävää kahvia, jotka loivat lämminhenkisen aloituksen yhteiselle keskusteluhetkelle.
Uusia vaatimuksia hankintapuukauppaan
Kymenlaakso
EUDR-asetus vaikuttaa tulevaisuudessa hankintapuun kauppaan. EUDR-asetus velvoittaa puun alkuperän entistä tarkempaan seurantaan. Seurannalla pyritään estämään metsäkatoa. Mitä hankintakauppa tarkoittaa? Hankintakaupassa ostaja ostaa puut valmiiksi hakattuna ja tien varteen kuljetettuna. Hankintakaupalla tarkoitetaan puukauppaa, jossa metsänomistaja vastaa itse puiden kaatamisesta ja kuljetuksesta tien varteen. Puunostaja hakee valmiiksi pinotut puut ja vastaa puiden kuljetuksesta jatkojalostukseen. Suurin osa puukaupasta tehdään pystykauppana, jossa puunostaja ostaa pystyssä olevat puut ja vastaa niiden kaatamisesta sekä kuljetuksesta tien varteen.
