Iskikö myrsky metsään? Tässä muistilista metsänomistajalle
kymenlaakso
Loppukesä voi olla stressaavaa aikaa metsänomistajalle, sillä sääkartoille piirtyy tuon tuosta ukkosrintamia. Ukkosrintamiin voi pahimmillaan kuulua syöksyvirtauksia, jotka silittävät metsää kuin viljaa. Tuhon äärellä seisoessa voi tuntua, ettei tilanteesta ole ulospääsyä ja eurot valuvat silmissä hukkaan. Ikävä kyllä, emme voi luonnonvoimille mitään ja onkin tärkeä koettaa suunnata katse tulevaisuuteen.
Tässä muistilista metsänomistajalle, jos myrsky on käynyt metsässäsi:
1. Kartoita tilanne ja ota yhteys Metsänhoitoyhdistykseen.
Missä metsää on kaatunut ja kuinka paljon? Onko kyse yksittäisistä puista vai laajemmasta alueesta. Metsälaki veloittaa metsänomistajaa huolehtimaan metsästä pois yli 10 kiintokuutiometriä/ha ylittävä määrä kuusipuutavaraa, mäntypuutavaralla määrä on 20 kiintokuutiometriä/ha.
Metsänhoitoyhdistyksellä on jo varhaisessa vaiheessa tilannekuva myrskyn laajuudesta ja myrskytuhojen korjuun etenemisestä. Ota siis yhteyttä omaan metsäasiantuntijaan.
Myrskytuhoalueelle ei kannata mennä sekaan, sillä kaatuneet puut voivat olla jännittyneitä ja löystyneet juuristot voivat antaa periksi pienessäkin tuulenvireessä.
Laajoissa tuhoissa maltti on valttia: vaikka oman metsän tuhoutuminen on suuri asia, moni kanssametsänomistaja voi olla kanssasi samassa tilanteessa.
2. Tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi
Mikäli sinulla on metsävakuutus, tee ilmoitus vakuutusyhtiöösi myrskytuhosta. Useimmissa
tapauksissa vakuutusyhtiö pyytää suoraan Metsänhoitoyhdistystä tekemään tuhoarvion kohteesta, jonka perusteella saat korvauksen.
3. Jätä tuhopuiden korjuu ammattilaiselle
Myrskypuiden korjuu on vaativaa työtä, joka kannattaa jättää ammattilaisille. Laajoissa myrskytapauksissa tuho on kohdannut jopa kokonaisia kyliä, joten Metsänhoitoyhdistyksellä on kattava tilannekuva siitä, missä kohteet sijaitsevat ja miten korjuu on järkevin hoitaa.
4. Myrskyn jälkeen – uudistamisvelvoite
Jos myrsky tekee yli 0,3 hehtaarin suuruisen aukon metsään, syntyy metsänomistajalle uudistamisvelvoite. Tämä tarkoittaa, että metsänomistajan on huolehdittava uuden puusukupolven aikaan saamisesta, ja helpoiten se onnistuu sopimalla metsänuudistamisesta jo myrskytuhon korjaamisen aikana.
Teksti: Sanna Tuominen, viestintäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso
Ajankohtaista
Nyt on metsän ruokinta-aika ja se näkyy kukkarossa
Kymenlaakso
”Metsälannoitus on paras sijoitus metsään, sillä siinä on hyvä tuotto – se tuottaa oikeasti rahaa,” kertoo metsäasiantuntija Otto Holmsten. Lannoittaminen ei hänen mukaansa ole sen kummempi toimenpide kuin pellon lannoittaminen: ravinteita lisätään ja kasvu lisääntyy. Varttuneissa metsissä lannoituksen tuoma lisäkasvu näkyy erityisesti tukkiosassa – siinä, missä puun arvo kasvaa eniten.
Metsän tulevaisuus rakennetaan tänään
Kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistykset Kymenlaakso ja Kaakko järjestivät yhteistyössä 14.10.2025 Kuusankoskitalolla metsänomistajille suunnatun tilaisuuden Metsän menestyksen resepti: Tuotto ja tulevaisuus. Illassa pohdittiin metsien monimuotoisia merkityksiä, tulevaisuuden mahdollisuuksia ja käytännön ratkaisuja kannattavaan metsänhoitoon. Yhteinen viesti oli selvä: tämän päivän teot muovaavat huomisen metsää ja sen, millaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville.
Mhy Kymenlaakson uusi metsäasiantuntija
Kymenlaakso
Olli Karppisen siirryttyä metsäasiantuntijasta korjuuesimieheksi, piti hänen aiempi tehtävänsä Anjalan, Mämmälän, Napan, Niinimäen, Raussilan, Ummeljoen, Värälän, Villikkalan ja Vilppulan alueen metsäasiantuntijana täyttää. Monien saamiemme hakemusten seasta tehtävään valikoitui Inka Oksanen, joka hyppäsi Ollin saappaisiin maanantaina 15.9.
