Europarlamentaarikko Elsi Kataisen terveiset metsänomistajille

“Arvoisat kymenlaaksolaiset metsänomistajat ja muu metsäiltamien juhlaväki, hyvät metsien ystävät”, aloitti europarlamentaarikko Elsi Katainen puheensa Mhy Kymenlaakson Metsäiltamissa, 14.8. Tirvan lavalla. Katainen työskentelee tiiviisti metsäasioiden parissa Europarlamentissa. Hän välitti terveisiä EU-tasolta Kymenlaaksolaisille metsänomistajille. 

“Vaikka uusi komissio vaikuttaa ymmärtävän edeltäjäänsä paremmin metsien järkevää talouskäyttöä, edellisen kauden lainsäädäntö on toimeenpanovaiheessa jäsenmaissa. Ilmastotavoitteethan eivät ole muuttuneet mihinkään, eikä ilmastonmuutoskaan ole hallinnassa, joten metsiin kohdistuu jatkossakin suurta mielenkiintoa ja vähintäänkin välillistä sääntelyä.”, Katainen kertoo.

Metsien monitorointiasetus

Esimerkkinä sääntelystä Katainen kertoi tarkemmin niin kutsutusta monitorointiasetuksesta, jolla tarkoitetaan metsien tilan seurantaan ja metsätiedon keräämiseen liittyvää asetusta.  Sen tavoitteena on, että jäsenmaat keräisivät järjestelmällisesti tietoa metsistä ja niiden tilasta, jotta EU-tasolla voitaisiin tehdä parempaa säätelyä, ja pystyttäisiin selvittämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia eurooppalaisiin metsiin.

Katainen kannattaa asetuksen perusajatusta, mutta näkee vaarana liian pitkälle menevät ja yksityiskohtaiset pykälät tiedon keräämisestä. Vaarana on, että syntyy päällekkäisiä järjestelmiä ja, että komissio saisi liikaa valtaa metsiemme tiedonkeräämiseen ja tietojen käyttöön.

“Ja mikä olennaisinta, me suomalaiset ja myös ruotsalaiset olemme jo metsätiedon keruussa maailman huippumaita. Olemme keränneet vertailukelpoista tietoa jo yli sadan vuoden ajan, joten meille asetuksen tuoma lisähyöty on selvästi pienempi kuin muille maille. Onpa siellä muutama maa jotka eivät juuri koskaan ole keränneet tietoa metsistään. Meidän suurimmaksi osaksi yksityisten metsänomistajien tietosuoja omaan omaisuuteensa täytyy suojata.”

Asetuksen neuvottelut ovat olleet takkuiset eikä vielä tiedetä astuuko asetus voimaan ja jos astuu niin missä muodossa. 

Biotalousstrategia

Katainen nosti puheessaan esiin myös uuden loppuvuodesta julkaistavan biotalousstrategian. Hän toivoo strategian olevan  sellainen, joka mahdollistaa, eikä rajoita.

“Suurin huomio pitäisi keskittää siihen, miten uusiutuvat raaka-aineet kuten metsäpohjainen biomassa pärjää markkinoilla. Niiden mahdollisimman korkea jalostaminen täällä raaka-aineiden äärellä pitäisi nostaa prioriteetiksi. Fossiilisia raaka-aineita on suosittu vuosikymmenet niiden halvemman hinnan vuoksi. Tämä ei kuitenkaan ota huomioon niiden ympäristövaikutuksia ja siksi fossiilisten käytön tie on kuljettu loppuun.”, Katainen toteaa. Esimerkkeinä puuraaka-aineen käytöstä Katainen nosti puurakentamisen ja biopohjaiset polttoaineet, joissa Suomella on mahdollista kasvattaa markkinaosuutta. 

Hiililaskenta, tavoitteena hiilineutraalius

Viime keväänä kohuttiin, kun Luonnonvarakeskuksen (Luke) mallien mukaan Suomen metsät olivat kääntyneet hiilinieluista hiilipäästöiksi. Katainen muistuttaa kuitenkin, että muutos ei selity hakkuiden lisääntymisellä, vaan lähinnä kyseessä on laskentamallien muutos. EU komissio aikoo päivittää hiililaskentaa koskevan LULUCF-asetuksen. Päivitykseltä Katainen toivoo oikeudenmukaisuutta ja realistisia päästörajoja. 

“Biologinen totuus on, että mitä paremmin metsä kasvaa, sitä enemmän se sitoo hiiltä myös juuristoon ja maaperään. Hiilipäästöissä olisi syytä keskittyä olennaiseen eli fossiilisista irtaantumiseen.”, Katainen kiteyttää hiilikeskustelun. 

Kansainvälistä, välillä hyvin polarisoitunutta, metsäkeskustelua seuratessa on hyvä pitää mielessä Kataisen sanat, “Monessa maassa on vaikea käsittää, että metsiä voidaan yhtä aikaa hyödyntää taloudellisesti, turvata luonnon monimuotoisuutta ja käyttää virkistykseen jokaisen oikeuksineen. Pohjoismainen ja suomalainen malli on toimiva ja sitä pitää tuoda esille.”