Harjoittelijana Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksossa
kymenlaakso
Metsänhoitoyhdistys Kymenlaaksolla on tänä vuonna töissä kolme kesäharjoittelijaa, Lauramaija Sinkkonen, Otto Holmsten ja Hanna Metsälä. Harjoittelijat aloittivat työnsä toukokuun alussa ja harjoittelu kestää elokuun loppuun saakka.
Niin Lauramaija, Otto kuin Hannakin ovat hakeutuneet metsäalanopintojen pariin halusta yhdistää luonto omaan työhön. Hanna sai kimmokkeen metsäalalle yläasteen työelämään tutustumisjaksosta, “Olin TET-harjoittelussa 9. luokalla mhy:llä ja siitä jäi tosi hyvä fiilis ja kokemus, joten lukion jälkeen päädyin hakemaan metsäalalle opiskelemaan ja nyt tälle kesää mhy:lle harjoitteluun.” Lauramaija taas uskoo metsäalan antavan mahdollisuuden monipuoliseen työnkuvaan ja uralla kehittymiseen.
Harjoittelijoiden kesä alkoi taimien parista
Toukokuussa töiden alettua ensimmäisenä työlistalla oli taimivaraston ylläpito, taimien jako metsänomistajille ja taimien laskutuksesta huolehtiminen. Taimien jaon päätyttyä Lauramaija, Otto ja Hanna siirtyivät toimistolle tekemään metsätilojen kuviointia ja viime viikot on kuluneet metsässä tarkistamassa ja päivittämässä metsävaratietoja. Maastotöihin on kuulunut myös leimikoiden nauhoitusta tulevia hakkuita varten sekä korjuujäljen tarkastusta.
Lauramaija, Otto ja Hanna ovat päässeet myös seuraamaan metsäasiantuntijoiden työpäiviä niin maastossa kuin toimistollakin. Elokuussa tiedossa on ainakin maastokäynti yhdessä metsäsuunnittelijan kanssa.
Parasta harjoittelussa
Lauramaijan mielestä parasta harjoittelussa on ollut mahdollisuus oppia ammattilaisilta, nähdä käytännössä metsätalousinsinöörin työtä ja kuulla ajatuksia metsäaiheisiin liittyen. “Toisaalta olen myös tykännyt, kun meihin harjoittelijoihin on luotettu ja on päästy myös paljon itsenäisesti työskentelemään.”, hän toteaa.
“Parasta harjoittelussa on ollut ehdottomasti sen vaihtelevuuus. Harjoittelussa on päässyt monipuolisesti tekemään erilaisia työtehtäviä ja mukaan asiantuntijoiden päiviin. Se avartaa omaa näkemystä työstä ja sitä mitä haluaisi tulevaisuudessa tehdä.”, Hanna pohtii.
Otto on päässyt kesän aikana tuuraamaan paikallista metsäasiantuntijaa, mikä onkin ollut hänen harjoittelunsa kohokohta. Hän toteaa, että tekisi mielellään tulevaisuudessa vastaavaa metsäasiantuntijan työtä, joten harjoittelu on ollut onnistunut ja antoisa.
Myös Lauramaija ja Hanna voisivat kuvitella tulevaisuudessa työllistyvänsä metsäasiantuntijana esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseen. Molemmille on tärkeää, että tulevaisuuden työssä pääsee toimistotöiden lisäksi maastoon.
Vinkit metsänomistajan kesään
Kysyimme Lauramaijalta, Otolta ja Hannalta, mitä he suosittelisivat metsänomistajan tekevän näin kesällä omassa metsässään. Kaikkien vastaukset olivat yhteneväiset, nyt on hyvä aika tarkistaa oman metsätilan metsänhoitotarpeet. Löytyykö omasta metsästä taimikonhoitotarpeita, harvennettavaa tai metsätuhoja?
“Juuri tänään tuli vastaan kaksi samanikäistä kuusikkoa, joista toisella oli tehty taimikonhoito vuosien varrella, toisessa ei. Oli useiden senttien ero läpimittojen välillä, hoidetun taimikon hyväksi toki. Jos nämä asiat ovat vieraita, kannattaa pyytää apua vaikkapa omalta metsäasiantuntijalta.”, Lauramaija toteaa.
Ottokin muistuttaa taimikonhoidon tärkeydestä, “Nyt olisi hyvä aika käydä tarkistamassa taimikot, sillä vielä ehtii tarttumaan raivaussahaan”.
Liittyvät bloggaukset
Miljoona pientä hiilensitojaa ja pottiputken klonksuntaa
Kymenlaakso
Toukokuussa sain olla mukana Apulanta-yhtyeen järjestämässä ”Minusta kasvaa puu” -tapahtumassa opastamassa puiden istutusta. Vettä tuli taivaan täydeltä ja turve värjäsi vaatteet ruskean täplikkäiksi, mutta kurjasta kelistä huolimatta kaikilla osallistujilla oli loistava henki päällä. Samaan aikaan oman metsäviljelykautemme avajaisissa riitti vilinää: metsänomistajat kävivät hakemassa meiltä istutettavaksi huikeat 400 000 tainta. Toiset noutivat laatikon tai kaksi paikkaistutukseen, kun taas toisille oli varattu useampi lavallinen. Aika monen auton ja peräkärryn kuormaan lähti matkaan kaikkia kolmea pääpuulajiamme.
Yhdessä oppien – metsäasiantuntijat kehittivät työtään yli aluerajojen
Hanna Virtanen
Kymenlaakso
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson metsänhoitoyhdistysten metsäasiantuntijat kohtasivat vertaisoppimisen merkeissä APA-päivässä. APA-päivä eli asiantuntijapäivä tarkoittaa työskentelymallia, jossa asiantuntijat muodostavat pareja yli aluerajojen ja oppivat toisiltaan käytännön asiakastyössä. Päivän keskiössä on metsäasiantuntijan työn kehittäminen ja tavoitteena on löytää entistä sujuvampia ja toimivampia tapoja tehdä työtä arjessa.
Kuinkas on sen rakkauselämän laita? Ajatuksia metsätalouden sosiaalisesta kestävyydestä
Terhi Tuominen
Kymenlaakso
Otsikon lause on eläköityneen kollegan legendaarinen keskustelunaloitus niin kollegoille kuin tutuille metsänomistajille. Ihan joka tilanteessa ei tuotakaan kannata käyttää… Kun kohtaamme metsänomistajan, tavoitellaanko metsän vai metsänomistajan parasta? Vai onko se sama asia? Vaikuttavatko päätöksiin naapurien tai tiedotusvälineiden mielipiteet? Kun itselläkin on työkokemusta kolmannesvuosisadan verran, niin muutoksen näkee ihmisten kohtaamisessa jo kaikkine sosiaalisen median kanavineen sekä siinä, miten etenkin uutisoinnissa asenteet luonnon hyödyntämiseen ovat muuttuneet.
