Pyhtää valikoitui Metsäpeitto Green Deal Kymenlaakso -hankkeen ensimmäiseksi alueeksi, jossa projektiasiantuntija Vili Koivusaari aloitti kohteiden kartoittamisen ja metsityssuunnitelmien teon.
”Sopivia kohteita löytyi noin 50 hehtaaria. Tulen käymään kesän aikana keskusteluita pyhtääläisten metsänomistajien kanssa ja teen heille suunnitelmat kohteiden metsittämiseksi”, Koivusaari kertoo.
Keskimääräinen metsitykseen soveltuva kohde Pyhtäällä oli 1,6 hehtaarin alue, joka on ollut vuosikymmeniä pois maatalouskäytöstä.
”Monet kohteista olivat sellaisia pussinperukoita, joista on ollut pitkä matka maatilalle ja ovat olleet viimeksi aktiivikäytössä 90-luvulla.”
Seuraavaksi Koivusaari siirtyy kartoittamaan kohteita Anjalassa, Myllykoskella, Korialla ja Elimäellä.
Muutokset maailmalla saavat pohtimaan alueiden käyttöä
Maailmantilanne on muuttunut valtavasti viimeisen puolen vuoden aikana ja muutokset heijastuvat myös Metsänpeitto-hankkeen arkeen.
”Keskusteluissa pohditaan yhä useammin sitä, mitä tällaisessa maailmantilanteessa kannattaisi tehdä. Tuleeko esimerkiksi sellainen hetki, jossa kaikki mahdolliset peltoheitot on otettava takaisin aktiiviviljelyyn tai millainen on metsänomistajan tilanne vaikkapa 20 vuoden päästä,” Koivusaari avaa tilannetta.
Hankkeen seurantaryhmä kokoontui samojen pohdintojen ääreen juhannusviikolla. Koivusaari ja metsäasiantuntija Terhi Tuominen esittelivät Ely-keskuksen asiantuntija Jukka Penttilälle, Suomen metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Väkevälle ja Mhy Kymenlaakson johtaja Panu Pettiselle hankkeessa esiin nousseita kohteita.
”Kiinnostava näkökulma on myös, että harvoin nämä alueet ovat tyhjiä. Se tekee joutoalue-termistä mielenkiintoisen, sillä ihmiset näkevät asiat eri tavalla ja erilaiset arvot ohjaavat valintoja, ”Pettinen pohdiskelee metrin pituisessa koiranputkipellossa. Hän korostaa, että viime kädessä metsänomistaja päättää, mitä hän haluaa kohteilleen tehtävän. ”Eihän tällaiset kohteet ole taloudellisesti tuottavia, vaikka voivat monimuotoisia olla jo nyt.”
Metsitystuki kannustaa tarttumaan toimeen
Metsänomistaja saa kriteerit täyttävälle kohteelle metsitystukea Metsäkeskuksesta.
”Metsitystuki koostuu kahdesta osasta; varsinaisesta kustannuskorvauksesta, joka on 1500-2000 euroa hehtaari maalajista riippuen sekä hoitopalkkiosta, jonka suurus on 900 euroa hehtaarilta. Kustannuskorvaus maksetaan, kun perustamistoimet on tehty ja hoitopalkkio maksetaan kahdessa osassa, kahden ja kahdeksan vuoden päästä toteutuksesta,” Koivusaari kertoo.
Tärkeimpiä kriteereitä ovat 0,5 hehtaarin vähimmäiskoko ja kohteen tulee olla keskimäärin 20 m leveä. Alueen tulee olla myös luontaisesti vesitaloudeltaan metsätalouteen sopiva, eikä metsitystoimenpiteitä saa aloittaa ennen metsäkeskuksen päätöstä aiheesta.
”Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat auttavat maanomistajia myös tuen hakemisessa, joten siitä ei tarvitse etukäteen huolehtia,” Koivusaari vinkkaa.
Kuva: Metsäkeskuksen elinkeinopäällikkö Jouni Väkevä ja Mhy Kymenlaakson projektiasiantuntija Vili Koivusaari pohtivat millaisia mahdollisia ravinnepuutoksia peltoihin istutetut kuuset voivat potea.