Metsänomistajalle voidaan maksaa korvausta hirvivahinkovaroista hirvieläinten metsässä aiheuttamien tuhojen vuoksi. Korvausta maksetaan taimikon ja sitä varttuneemman puuston kasvutappiosta. Lisäksi korvataan uudistamis- ja täydennysistutuskulut. Korvaukseen on oikeutettu yksittäinen maanomistaja, kuolinpesä, yhteismetsän osakaskunta tai yhtymä.
Metsäkeskus arvioi hirvieläinten aiheuttamat vahingot
Vahinkoilmoitus hirvieläinten metsässä aiheuttamista tuhoista tehdään metsäkeskukselle, jonka viranomaistoiminnon edustaja arvioi vahinkokohteen maastossa. Metsänomistajalla ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus olla läsnä arvioinnissa. Arviointikustannukset sisältyvät korvattavaan vahinkoon, mutta jos arviointipyyntö on ollut selvästi aiheeton, ei kustannuksia korvata. Hirvivahinkokorvauksen omavastuu on 170 euroa.
Arviointikustannus määräytyy pinta-alan mukaan: Enintään 1 hehtaariin saakka perusmaksu on 150,00 euroa. Perusmaksun lisäksi 1 hehtaaria ylittävältä osalta 5 hehtaariin saakka maksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 80,00 euroa. Edellisten lisäksi 5 hehtaaria ylittävältä osalta maksu on jokaiselta alkavalta hehtaarilta 50,00 euroa.
Korvausta tulee hakea kolmen vuoden kuluessa vahingon syntymisestä.
Millainen kohde saa korvausta?
Hirvivahinkoilmoituksien määrä on laskenut vuosien saatossa. Yhtenä merkittävänä syynä tähän on pidetty metsänomistajan riskiä joutua maksumieheksi, jos kohde ei täytäkään korvauskriteereitä. Millainen kohde sitten saa korvausta?
– Ensinnäkin on tärkeä muistaa, että arviointikäynnillä tarkastellaan niitä taimia, joita jätettäisiin vaikkapa taimikonhoidossa pystyyn. Jos hirvituhosta huolimatta kohteella on metsänhoidon suositusten mukainen määrä ehjiä taimia, ei kohde täytä kriteereitä, kertoo Metsäkeskuksen neuvoja Esko Viinanen.
– Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että mikäli puolen hehtaarin kaksimetrisessä männyntaimikossa kasvatettavien puiden määrä tippuu alle 1800 puuhun hehtaarilla, niin silloin vahinkolaskuri alkaa juoksemaan ja kriteerit täyttyvät. Kuivalla kankaalla ja sitä karuimmilla kasvatettavaksi puulajiksi luetaan mänty. Tuoreella kankaalla ja sitä rehevämmillä otetaan huomioon kaikki puulajit, jotka ovat samaa kokoluokkaa pääpuulajin kanssa. Myös taimikon pituus vaikuttaa.
Miksi korvauksien hakeminen on tärkeää?
Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimivat riistaneuvostot osallistuvat riistatalouden suunnitteluun aluetasolla, sekä huolehtivat tähän liittyen alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Alueellinen riistaneuvosto asettaa hirvitalousalueittain hoitosuunnitelman mukaiset tavoitteet mm. metsästyksen jälkeen jäävän hirvikannan suuruudelle.
Alueellinen riistaneuvosto kuulee alueellisia sidosryhmiä vuosittain hirvieläintilanteesta ja asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Riistahallinto tarkastelee syntyneitä vahinkoja nimenomaan maksettujen hirvituhokorvausten muodossa. Hirvituhokorvausten määrä ei kerro koko totuutta, mutta mitä ahkerammin metsänomistajat hakevat korvauksia, sitä totuudenmukaisemman kuvan tilastot antavat. Näin paine hirvikannan pienentämiseen kasvaa.