Uusi Kemera-tukijärjestelmä

Uusi kestävän metsätalouden tukijärjestelmä voimaan 1.6.2015

Valtioneuvosto hyväksyi 13.5.2015 asetuksen kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-laki) voimaantulosta. Uusi tukijärjestelmä tulee voimaan 1.6.2015. Samalla valtioneuvosto hyväksyi asetukset tuen yksityiskohtaisista rahoitusehdoista ja metsätalouden ympäristötuen laskennassa käytettävästä puukuutiometrin keskikantohinnasta. Metsäkeskukseen voi toimittaa uuden tukijärjestelmän mukaisia hakemuksia 1.6.2015 alkaen.

Uuden tukijärjestelmän sisältö

Uusi Kemera -järjestelmä on määräaikainen ja sen nojalla voidaan tehdä päätöksiä vuoden 2020 loppuun ja maksatuksia vuoden 2023 loppuun asti. Uusi tukijärjestelmä vastaa pääosin nykyistä. Tukea myönnetään jatkossakin nuoren metsän hoitoon ja sen yhteydessä syntyvän pienpuun keräämiseen, terveyslannoitukseen, juurikäävän torjuntaan, suometsän hoitoon, metsäteihin, metsäluonnon hoitoon ja ympäristötukisopimuksiin. Lisäksi uutena tukimuotona otetaan käyttöön taimikon varhaishoito. Tuettavista toimenpiteistä jäivät pois muun muassa metsänuudistaminen ja energiapuun korjuutuki. Uuden Kemeran nojalla myönnetään tukea seuraavasti:

  • Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa ja pohjoisessa Suomessa 2000 runkoa hehtaarilta. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä.
  • Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1000 runkoa ja pohjoisessa Suomessa 800 runkoa hehtaarilta. Kuten nykyisessäkin Kemerassa, jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen.
  • Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 450 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Pohjoisessa Suomessa minimikertymä on vähintään 25 kuutiometriä hehtaarilta.
  • Juurikäävän torjunnan tuki on 70 €/ha. Kantojen nosto ei ole enää rahoitettava juurikäävän torjuntamenetelmä.
  • Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 40 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea.
  • Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 40-60% ja uuden metsätien tekemiseen 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy.
  • Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 70% hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 5 hehtaaria. Muutoin tuen määrä on 40 % vähintään 2 hehtaarin kohteilla. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä.
  • Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3 000 euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi.
  • Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.

Uutta on se, että jatkossa kaikista rahoitettavista toimenpiteistä on tehtävä hakemus ennen työn aloittamista. Taimikon varhaishoito, nuoren metsän hoito ja juurikäävän torjunta voidaan aloittaa hakemuksen jättämisen jälkeen. Muissa toimenpiteissä metsäkeskus hyväksyy toteuttamissuunnitelman ennen kuin toimenpiteen toteutus voidaan aloittaa. Hankkeiden suunnittelun ja toteutusselvityksen kustannukset sisältyvät jatkossa hankkeen kokonaiskustannuksiin.

Tarvittavaksi vuosittaiseksi määrärahatarpeeksi arvioidaan noin 68 milj. euroa metsänhoidollisiin toimenpiteisiin ja tieverkostoon. Lisäksi ympäristötukeen ja metsäluonnon hoitohankkeisiin vuotuinen määrärahan tarve on noin 6 milj. euroa.