Kemera-tukijärjestelmä

Kestävän metsätalouden tukijärjestelmä 2015-2020

Valtioneuvosto hyväksyi 13.5.2015 asetuksen kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (Kemera-laki) voimaantulosta ja tukijärjestelmä tuli voimaan 1.6.2015.
Nykyinen Kemera-laki on voimassa 31.12.2020 saakka, jonka jälkeen maa- ja metsätalousministeriö on kaavaillut lain voimassaolon jatkamista vuodella. Nykyisen Kemera-lain jatko on tarkoitus saada voimaan heti vuoden 2021 alussa, jolloin Kemera-hankkeiden käsittely jatkuisi tänä ja ensi vuonna normaalisti. 

Kemera-tuki (2015-2020) ehdot: 

  • Taimikon varhaishoidon tuki on 160 €/ha. Taimikonhoidossa pitää poistaa vähintään 3000 runkoa ja pohjoisessa Suomessa 2000 runkoa hehtaarilta. Taimikon keskipituuden pitää olla taimikonhoidon jälkeen vähintään 0,7 metriä ja enintään 3 metriä.
  • Nuoren metsän hoidon tuki on 230 €/ha. Nuoren metsän hoitokohteelta pitää poistaa vähintään 1500 runkoa ja pohjoisessa Suomessa 1000 runkoa hehtaarilta. Jäävän puuston keskiläpimitan on oltava rinnankorkeudelta alle 16 cm hoitotyön jälkeen.
  • Nuoren metsän hoitotuki voidaan maksaa korotettuna, jos hoitotyön yhteydessä poistettuja runkoja kerätään kohteelta vähintään vähimmäismäärä. Nuoren metsän hoitotuki on 430 €/ha, jos hoitotyön yhteydessä kerätään vähintään 35 kuutiometriä hehtaarilta. Pohjoisessa Suomessa minimikertymä on vähintään 25 kuutiometriä hehtaarilta.
  • Metsän terveyslannoitukseen voidaan myöntää tukea 30 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Lannoitevalmisteen tulee soveltua ravinne-epätasapainon korjaamiseen. Pelkästään kasvatuslannoitukseen ei myönnetä tukea.
  • Metsätien perusparannukseen voidaan myöntää tukea 50-60% ja uuden metsätien tekemiseen 30-50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Tukea saa tilojen yhteisinä toteutettaviin tiehankkeisiin yhteismetsiä lukuun ottamatta. Tien tulee olla vähintään 500 metriä pitkä ja tien pitää liittyä saumattomasti tiestöön, jolla metsätalouden ympärivuotisen kuljetukset ovat mahdollisia kelirikkoaikoja lukuun ottamatta. Uuden metsätien kuljetuksista yli puolet ja perusparannettavan yksityistien kuljetuksista yli 30 % pitää olla metsätalouden edellyttämiä kuljetuksia. Tietiheys saa olla enintään 15 m vaikutusalueen hehtaaria kohden. Tien, siihen liittyvien kääntö- ja ohituspaikkojen sekä varastoalueiden mitoituksessa ja toimivuudessa noudatetaan metsätienormeja, joita julkaisee Metsäteho Oy.
  • Suometsän hoitoon voidaan myöntää tukea 60% hankkeen kokonaiskustannuksista, jos kohde on vähintään 2 hehtaaria. Tuettavan kohteen ravinteisuudelle on asetettu alarajat. Kohteella pitää olla tehtynä välttämättömät taimikonhoitotyöt ja metsänhoidollisesti tarpeelliset hakkuut eikä kohteella saa olla hakkuu- tai hoitotarvetta kasvupaikasta riippuen 5-10 vuoden aikana. Hoitotyön jälkeen puuston tulee kasvaa keskimäärin vähintään 1,5 m3/ha vuodessa. Toteuttamissuunnitelmaan on liitettävä erillinen selvitys vesiensuojelun kannalta välttämättömistä toimenpiteistä.
  • Ympäristötukisopimuksia tehdään ensisijaisesti metsälaissa säädettyjen erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiiteiden säilyttämiseksi. Sopimuksella maanomistaja sitoutuu säilyttämään tietyllä alueella metsien biologista monimuotoisuutta ja olemaan tekemättä alueella metsätalouden toimenpiteitä ilman metsäkeskuksen suostumusta. Ympäristötuki koostuu peruskorvauksesta ja hakkuuarvokorvauksesta. Maanomistajan omavastuu on neljä prosenttia sen kiinteistön puuston arvosta, jolla kohde sijaitsee tai 3 000 euroa. Ympäristötukisopimukset tehdään kymmeneksi vuodeksi.
  • Metsäluonnon hoitohankkeina voidaan rahoittaa esimerkiksi usean tilan alueelle ulottuvia monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen hoito- ja kunnostustöitä sekä metsä- ja suoelinympäristöjen ennallistamista, vesistöhaittojen estämistä, monimuotoisuutta edistävää kulotusta ja vieraskasvilajien hävittämistä. Tuella voidaan kattaa kaikki hankkeesta aiheutuvat kustannukset.