Metsien hiilinielut kasvoivat ja puunmyyntimäärät vähenivät Keski-Suomess 2019

05.2.2020

Puuta myytiin yhdeksän prosenttia edellisvuotta vähemmän. Myyntimäärä oli 81 prosenttia kastävästä hakkuutasosta ja vain 64 prosenttia puuston vuosittaisesta kasvusta. Hiilinielut- ja varasto kasvoivat siis selvästi. 

Puun kasvu huomattavasti hakattua määrää suurempi

Keski-Suomessa myytiin puuta 5,87 miljoonaa kiintokuutiometriä vuonna 2019. Se oli yli 9 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Yksityismetsien myyntimäärät alenivat peräti 18 prosenttia, mutta valtion, yhtiöiden ja muiden yhteisöjen myyntimäärät lisääntyivät saman verran edellisvuoteen verrattuna.

Keski-Suomen metsistä tuli kunta- ja aluetalouteen kokonaisuudessaan 318 miljoonaa euroa rahavirta vuonna 2019.

Myyntimäärä oli 81 prosenttia kestävistä ainespuun hakkuumahdollisuuksista ja 64 prosenttia vuosittaisesta kasvusta. Metsien puuvarasto ja hiilinielut siis kasvoivat selvästi Keski-Suomessa vuonna 2019. Myyntimäärä aleni edellisvuodesta yli 600 000 kuutiota, joka pelkästään vastaa joka viidennen keskisuomalaisen koko vuoden hiilipäästöjä. Näköpiirissä onkin, että metsät sitovat koko ajan yhä lisääntyvästi hiiltä, hiilivarasto siis kasvaa myös tulevina vuosina.

Luonnonhoitoon lähes neljä miljoonaa euroa

Maakunnan puunmyyntitulot olivat yhteensä 208 miljoonaa euroa, josta yksityismetsien osuus oli 133 miljoonaa euroa. Valtion Kemera-tuet yksityismetsien hoitoon olivat 4 miljoonaa euroa. Luonnonsuojeluun Metso-ohjelman kautta ja luonnonhoitoon Kemeran kautta käytettiin valtion varoja 3,7 miljoonaa euroa. Yhteiskunnan tukien osuus oli alle 4 prosenttia maakunnan metsätalouden puunmyyntituloista.
Hakkuu- ja korjuuyrittäjille maksettiin urakointimaksuja 62 miljoonaa euroa sekä kuljetusyrittäjille 48 miljoonaa euroa. Puunkorjuun ja kuljetuksen osuus rahavirrasta ja samalla puun tehdashinnasta on siis keskimäärin 35 prosenttia, ensiharvennuksilla vastaavasti yli 60 prosenttia ja energiapuun osalta vielä sitäkin suurempi. 

Yhä useampi käytti mhy:n korjuupalvelua

Yksityismetsissä pystykaupan osuus oli 75 prosenttia, metsänomistajien omaa hankintakauppaa oli 5 prosenttia ja loppu 20 prosenttia metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelua. Metsänhoitoyhdistysten korjuupalvelussa puut korjataan ja kuljetetaan metsänomistajan toimeksiannosta tienvarteen tai tehtaalle, ja tämän kauppatavan osuus lisääntyi 5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna.
Noin 2/3 yksityismetsien puukaupoista käynnistyi metsänhoitoyhdistysten puunmyyntisuunnittelun kautta ja yli 40 prosenttia puista myytiin metsänomistajien metsänhoitoyhdistyksille antamilla toimeksiannoilla eli valtakirjakauppana. Nämä osuudet olivat edellisvuosien tasolla.

Puun hinta laski ja kauppaehdot tiukentuivat

Puukauppavuosi oli ennätyksellisen tasainen, sillä aiempien vuosien kaltaisia runsaita puunmyynnin ajanjaksoja ei nähty. Tällaista miljoonan kuution viikkoa ei ollut ensimmäistäkään, joka on jopa harvinaista. Puunhinnat laskivat selvästi edellisvuodesta, mikä vaikuttaa aina suoraan myyntimääriä alentavasti. Puun hinta alentui lähes koko vuoden ajan ja loppuvuonna puun hinta oli 10-15 prosenttia alkuvuotta alempana. Laskeva puunhinta luonnollisesti vähensi metsänomistajien puunmyyntihalukkuutta.

Lisähaasteita puumarkkinoille aiheutti ostajien mitta- ja laatuvaatimusten muutokset sekä puukauppaehtojen ja mittaustietojen saatavuuden heikentäminen. Kaikki muutokset olivat negatiivisia puunmyyjien kannalta, joka sekin osaltaan vaikutti puunmyyntimäärien vähenemiseen.

Kuluvasta vuodesta odotetaan viime vuoden kaltaista. Sääolosuhteet ja mahdolliset työtaistelut kotimaassa sekä globaalit muuttuvat lopputuotemarkkinat saattavat kuitenkin aiheuttaa nopeita ja isojakin muutoksia puumarkkinoilla, myös paikallisesti.

Pauli Rintala
kenttäpäällikkö, MTK metsälinja