Jatkuva kasvatus toimiva vaihtoehto oikeissa olosuhteissa

09.11.2017

Vuonna 2014 uudistetussa metsälaissa sallitaan metsän vaihtoehtoisia käsittelytapoja, kuten jatkuva kasvatus. Se on kasvatusmenetelmä, jossa metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, kuten avohakkuussa, vaan osa puustosta jätetään kasvamaan eri syistä.

Katso video Keuruulta poimintahakkuun jälkeen  >>

Metsänkäsittelyilmoitusten mukaan jatkuvan kasvatuksen hakkuita on toteutettu varsin vähän. Vuoden 2016 metsänkäyttöilmoitusten mukaan Keski-Suomessa oli hakkuita noin 56 000 hehtaarilla. Niistä noin 250 hehtaarilla hakkuu toteutettiin ns. jatkuvan kasvatuksen hakkuuna. Asiantuntijoiden mukaan jatkuva kasvatus voisi olla menetelmä, joka sopivissa oloissa täydentää tasaikäismenetelmiä.
Mitä nuo sopivat olot voisivat olla, Luonnonvarakeskuksen (Luke) johtava tutkija Timo Saksa?
- Kohteet, joissa on olemassa eri-ikäistä puustoa eli alikasvosta ja monen kokoista puuta (kuvassa). Myös kaksijaksoisista metsistä voi lähteä kasvattamaan näitä kohteita.
- Uskoisin, että olemassa on useita metsikkökuvioita ja kuvion osia, joissa jatkuvaa kasvatusta voidaan harjoittaa, Saksa toteaa.

Elpyykö alikasvusto? Kuinka paljon tuloja halutaan?

Menetelmän onnistumiselle olennaista on metsän luontainen uudistuminen ja  alikasvoksen elpyminen. Toinen seikka on itse metsänomistaja ja kuinka paljon tuloja hän haluaa metsästään. Perusteena voi olla myös se, että metsänomistaja halua pitää tietyn metsäalueen puustoisena.
- Pidemmällä aikajänteella tarkastelle jatkuvan kasvatuksen metsän hakkuussa ei voi viedä enempää puuta kuin kasvu edellisestä hakkuusta on ollut. Vain tällä tavalla puustopääoma pysyy.
Saksan mukaan eteläsuomalaisessa kuusivaltaisessa metsässä tämä tarkoittaa keskimäärin  70-90 kuutiometrin hakkuumäärää hehtaarilta kun käytetään noin 15 vuoden hakkuukiertoa. Vertailun vuoksi: tasaikäismenetelmän metsässä toisessa harvennuksessa poistettavaa on arviolta 65 kuutiota hehtaarille ja päätehakkuussa noin 260 kuutiota hehtaarille.
Mikäli siis rahan tarve yllättää, on jatkuvassa kasvatuksessa hakkuu tehtävä pinta-alaltaan suuremmalla alalla.
Jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuussa poistetaan ensin vialliset ja sen jälkeen isompia, jo kasvunsa päättäneitä puita. Näin kasvamaan jää laadukas puuaines. 1900-luvun alkupuolella määrämittahakkuut toteutettiin eri tavalla: poistettavan puun piti täyttää tietyt silloisesta puunkäytöstä johdetut kriteerit. Kun poistettiin aina isoin ja paras puuaines, ei jäljelle jäänyt puusto enää kunnolla elpynyt kasvuun ja menetelmä kiellettiin.

Metsänomistajille koulutusta teoriassa ja käytännössä

Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi järjestää jatkuvaa kasvatusta käsittelevän maksuttoman koulutusosion marras-joulukuussa 2017 asiasta kiinnostuneille metsänomistajille.
Teoriapäivät (sama sisältö):
tiistaina 14.11. klo 8-16 Jyväskylä, Laajavuori 
tiistaina 21.11. klo 8-16 Keuruu, Pappilan Pidot
tiistaina 28.11. klo 8-16 Kannonkoski, Piispala
Maastopäivä:
ti 12.12. Suonenjoki, Luken toimipiste (bussikuljetus Jyväskylästä)
Ennakkoilmoittautuminen viimeistään edelliseen sunnuntaihin mennessä: juha.leppanen@mhy.fi tai sähköisen ilmoittautumislinkin kautta. Lue lisää tapahtuman omalta sivulta: www.mhy.fi/keski-suomi/tapahtumat

Mitä on jatkuva kasvatus?

Jatkuva kasvatus on metsänhoitoa ilman avohakkuuta. Metsää ei koskaan hakata täysin paljaaksi, vaan osa puustosta jätetään paikoilleen eri syistä. Näissä poimintahakkuussa pieniä puita poistetaan vain jostain erityisestä syystä, ei systemaattisesti harventaen. Vikaiset, sairaat ja hakkuussa vaurioituvat puut poistetaan koosta riippumatta. Pieniä puita poistuu myös ajourilta. Tiheitä puuryhmiä voi harventaa, jos haluaa nopeuttaa puiden paksuuskasvua ja kehittää niitä kestämään paremmin tuuli- ja lumituhoja. Yksittäisten terveiden pienten puiden poistaminen pienistä ryhmistä ei ole tarpeen, niillä on tarpeeksi kasvutilaa ympärillään.