Hirvivahinkojen korvauksiin merkittäviä parannuksia

23.5.2017

Hirvivahinkojen korvausjärjestelmä uudistuu. Vahinkojen korvausten perusteina käytettävät taimikkojen arvot päivitetään ja maastomittausmenetelmää yksinkertaistetaan.

Taimikkoarvojen päivitys nostaa korvauksia keskimäärin 25 %. Maastomittauksen muutokset lisäävät oikeudenmukaisuutta ja korottavat korvaustasoa noin yhdeksän prosenttia. Hirvivahinkojen korvauksiin on tulossa kokonaisuutena siis kolmanneksen tasokorotus.   

Uudistus saa aikaan hirvivahinkojen korvauskynnyksen ylittymisen aiempaa lievemmällä tuholla. Kynnys on 170 euroa,

Tarkasta taimikot nyt

Asetus ja uudet korvausperusteet tulevat voimaan 15.5.2017. Metsänomistajien kannattaa nyt tarkastaa männyn- ja koivuntaimikoiden kunto. Onko taimikonhoitotarvetta ja onko sattunut hirvivahinkoja? Jos hirvet ovat tehneet tuhoa, kannattaa olla yhteydessä omaan metsänhoitoyhdistykseen. Jos todetaan, että yli 170 euron vahinko on tapahtunut, tehdään virallinen korvaushakemus metsäkeskukseen.

Korvauskynnystä arvioitaessa on syytä muistaa, että hirvivahingot arvioidaan kolmen vuoden ajalta taannehtivasti.

Korvausten hakeminen on tärkeää kahdestakin syystä. Ensinnäkin omalle kohdalle sattuneen vahingon korvauksen takia. Toiseksi hirvivahinkotilastot osoittavat paremmin todellista vahinkotilannetta, kun kaikki kynnyksen ylittävät vahingot tulee kirjattua mukaan. Viralliset hirvivahinkotilastot vaikuttavat kaatolupien määriin ja niiden kohdistumiseen.

Muutokset maastomittauksessa

Korvausjärjestelmän toimivuutta parannetaan maastomittauksen uudistuksilla. Jatkossa vahinkoarvioissa tarkastellaan vain kasvatettavaksi tarkoitettuja taimia. Aiemman neljän luokan sijaan taimet luokitellaan kahteen vahinkoluokkaan. Kasvatettavina puulajeina pidetään vain metsänhoidon suositusten mukaisia puulajeja. Esimerkiksi kuivahkon kankaan männikössä heikommin kasvavat kuusen taimet eivät jatkossa alenna mäntyihin kohdistuneen hirvivahingon korvausta. Lisäksi taimikonhoitotarvetta ei enää arvioida, eikä se vaikuta korvaustasoa alentavasti.

Hirvivahingoista korvattu murto-osa

MTK on arvostellut viime vuosien hirvivahinkojen korvausjärjestelmän heikkoa toimivuutta. Reilun viiden vuoden aikana vahingonkorvausten kokonaismäärä laski kolmen miljoonan euron tasosta alle 0,5 milj. euroon. Samaan aikaan metsästäjät ovat maksaneet hirvivahinkojen korvaamiseen tarkoitettuja kaatolupamaksuja yli kolme miljoonaa euroa vuosittain. Todelliset hirvivahingot metsissä eivät kuitenkaan ole vähentyneet. Tämän vahvistavat myös valtakunnan metsien inventoinnin tuoreimmat tulokset.

MTK oli aloitteellinen korvausjärjestelmän uudistamisessa. Nyt on otettu merkittävä askel korvausjärjestelmän kehittämisessä.

Hirvikannan säätely tärkeintä

Metsätalouden ja hirvitalouden yhteensovittamisessa tärkeintä on edelleen toimiva hirvikannan säätely. Parhaat tulokset hirvikannan tavoiteasetannassa ja kannan säätelyssä saavutetaan maanomistajien ja metsästäjien yhteistyöllä. Monissa maakunnissa yhteistyö toimii hyvin, mutta valitettavasti löytyy myös alueita, joissa maanomistajien näkemykset ohitetaan täysin.

Ensi syksynä maanomistajat odottavat entistä tarkemmin kohdistettua hirvenmetsästystä. Uusi Oma Riista - verkkopalvelu mahdollistaa hirvitihentymien painotuksen metsästyksessä. Tätä mahdollisuutta tulee laajasti myös käyttää.

Timo Leskinen, kenttäjohtaja
MTK ry, metsälinja
0400 754235