Hannu Suni (kd)

Kestävä hiilinielu

Suomalainen metsänomistaja on jälleen kerran keskipisteessä. Metsäteollisuuden mittavat investoinnit ovat lisänneet ja lisäävät vielä edelleen raakapuun tarvetta. Toisaalta metsät merkittävinä hiilinieluina on nostettu avainasemaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yksityismetsänomistajat omistavat 60 % metsäpinta-alasta, joten metsänkäyttö ja sitä uhkaava rajoittaminen koskettaisivat n. 600.000 metsänomistajaa.

Karkealla laskennalla 1 tonni puuta sitoo korvausvaikutus mukaan lukien n. 2 tonnia hiilidioksidia. Saksalaisen selvityksen mukaan puutuotteet sitovat hiilidioksidia keskimäärin 33 vuodeksi, pisimpään rakennukset n. 75 vuodeksi. On näin todella merkittävää, miten ja mihin puuta käytetään. Nopeakiertoisista tuotteista on pyrittävä hiilen sidonnan kannalta pitkäkestoisiin tuotteisiin. Puurakentaminen ja kalliimmat, mutta kestävät sisustus- ja kalustetuotteet ovat sitä, mihin puunkäyttöä on lisääntyvästi kohdennettava.

Suomalainen kemiallinen metsäteollisuus on osaamisen tasoltaan maailman parasta. Siitä huolimatta tuotekehitykseltä on vaadittava isompia panostuksia pelkästä selluntuotannosta todellisiin, uusiin biotuotteisiin. Potentiaali on näissä valtava. Yhteiskunnan tukea tarvitaan alan koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen mutta myös puun kuljetusta palvelevien liikenneväylien rakentamiseen ja ylläpitoon. Puunkorjuun logistiikkaketjuissa on pyrittävä uusiutuvien polttoaineiden käytön lisäämiseen, näin puutuotteiden koko elinkaaren hiilipäästöjä voidaan alentaa jo ketjun alkupäästä alkaen.

Puun käyttö ja puurakentaminen on oikeasti otettava jälleen yhteiskunnan kärkihankkeeksi. Mekaaninen metsäteollisuus tarvitsee myös kehityspanostuksia säilyttääkseen kilpailukykyisyytensä kilpailijamaiden rinnalla.  Oma mielipiteeni metsätaloudesta on, että maailmanlaajuisesti katsottuna suomalainen metsänkäyttö on ekoteko ilmaston ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Metsä kuuluu suomalaisille.

Hannu Suni
Puuteollisuusyrittäjä
Eduskuntavaaliehdokas KD