Hämmennystä

keski-suomi

Muukalaiset ovat valinneet metsäsi väittelyn, tutkimusten, politiikan, kaupankäynnin ja vallankäytön kohteeksi. Yllämme leijuu EU-avaruusalus, jonka pelkäämme imaisevan metsämme ja siirtävän ne toiseen ulottuvuuteen palvelemaan vieraita siviilisaatioita. Keittiöstä löytyvä foliorulla ei taida auttaa. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on enemmän apua. Sitä kautta sinulla on yhteys muukalaisten emäalukseen. Ehkä vältymme sieppaukselta.

Teki niin tai näin tai ei mitään, niin aina menee jonkun mielestä väärinpäin. Vanhoja metsiä ei saa hakata, koska biodiversiteetti kärsii, mutta vanhoja metsiä pitäisi uudistaa, jotta kasvaviin metsiin sitoutuisi mahdollisimman paljon hiiltä. Eliöt vai hiili? Päätöksiä, kiitos. Soita pitää ennallistaa, mutta metsäpinta-alaa ei saa pienentää. Voiko siis leivän sekä syödä että säästää? Vai nakerretaanko vähän kulmasta?

Jonkun mielestä metsähakkuut pitäisi lopettaa kokonaan. Kansalaiset taas vaativat emboa, lambia, pahvilaatikoita, puutaloja, työtä ja rahaa. Valtio haluaa verorahoja puunmyyjiltä, puunostajilta, puunjalostajilta, työntekijöiltä, yrittäjiltä ja sijoittajilta. Ei raaka-ainetta, ei metsäteollisuutta. Jos täällä ei olisi omaa puunjalostusteollisuutta niin suomalaisille kriisitilanteissa turvallisuuden tunnetta luova vessapaperikin olisi tuontitavaraa - pelottavaa. Pyyhkiikö täydellisen hakkuukiellon kannattaja kaupunkiasuntonsa toiletissa heinillä vai sammalilla? Jos hänellä on paperiton, kestävä ja hiilineutraali ratkaisu pyyhkimiseen niin voimme ehkä luopua vessapaperin statuksesta kansallisen turvallisuudentunteen pönkittäjänä. Asia vaatii kuitenkin laajan työryhmän perustamista ja perusteellista selvitystyötä yli puoluerajojen. Tätä odotellessa halatkaamme lujasti embo-, lambi- ja serlapakettejamme kevään lakkoaaltojen huojuttaessa turvallista arkeamme.

Metsiin pitäisi jättää enemmän lahopuuta. Kuorellista havupuuta ei saa jättää koska kirjanpainajaperkeleet lisääntyvät siinä ja tappavat loputkin vanhat kuuset, joita metsänomistaja yrittää epätoivoisesti pitää pystyssä. Ötököiden pidot paranevat, kun ilmasto lämpenee. Ilmastonmuutosta vastaan pitäisi jokaisen metsänomistajan taistella pelkästään jo oman etunsakin vuoksi, mutta todennäköisesti tämä juna ei paljoa hidasta, vaikka Suomessa tehtäisiin kaikki ilmastotemput ja metsitettäisiin Mannerheimintiekin. Mitä lajia pitäisi tiluksilla viljellä, kun kuusikoilla on huono ennuste ja hirvet syövät muiden puiden taimet? Löytyykö muita ideoita kuin salametsästys (ei käy) ja hirvikarkotteiden ruiskuttelu? Joskus joku kai kokeili hampun kasvatusta metsässä, mutta poliisi ilmeisesti ei oikein tykännyt tuotantosuunnasta. Hirvillä olisi kyllä hauskempaa hamppusekametsässä.

Puun polttaminen on paha asia, mutta puulla lämmittäminen on todella hyvä juttu, kun sähkö uhkaa loppua ja maksaa hunajaa puunpolttamisen paheksujillekin. Vetylämmityskattiloita odotellessamme puulämmityksessä ei ole minun mielestäni mitään vikaa. Kuluvalla lämmityskaudella Venäjä ja Areva ovat edistäneet kotimaisen puun käyttöä lämmönlähteenä enemmän kuin mikään muu taho ikinä. Hoitivat homman ilman mainostoimistoja ja kuitupuun hintakin sai samalla kevyen faceliftin. Olkiluoto 3 on toistaiseksi tuottanut verkkoihin enemmän mustaa huumoria kuin sähköä, mutta ehkä se joskus alkaa pysyä kasassa. Sodan loppumista toivon paljon enemmän.

Antaa hevosen surra kun sillä on isompi pää. Ei ole hummaa, mutta mhy:n jäsenmaksun maksamalla olen delegoinut asian metsänhoitoyhdistykselle ja MTK:lle.

Maija-Liisa Raiski

Mhy Keski-Suomi, hallituksen jäsen

Monitavoitteinen metsänomistaja Keuruulta.

Liittyvät bloggaukset

  1. Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Anna-Rosa Asikainen

    Valtakunnallinen

    Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.

    Lue lisää
  2. Puulämmittäjän sielu

    Puulämmittäjän sielu

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Halkoholistiksi en tunnustaudu, mutta jonkin sortin puuhakolainen minusta kuoriutuu aina viimeistään maaliskuun aurinkoisiin iltapäviin.

  3. Jäsenmaksulle vastinetta

    Jäsenmaksulle vastinetta

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Jäsenmaksuilla tehtiin viime vuonna hartiavoimin töitä. Saatiin torjuntavoittoja EU-areenoilla, tehtiin metsänomistajan kannalta tärkeitä kirjauksia hallitusohjelmaan, nostettiin metsävähennystä, tuettiin maanomistajia sadoissa aurinko- ja tuulivoimahankkeissa ja ohjattiin metka oikeaan suuntaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset