Tuhka palaa takaisin metsään

01.3.2016

Pitkän odotuksen jälkeen tuhkalannoitus on tulossa varteenotettavaksi vaihtoehdoksi metsien lannoituksiin myös Kanta-Hämeessä. Eteläisen Suomen uudet tehdasinvestoinnit tulevat parantamaan tuhkalannoituksen kustannustehokkuutta alueellamme merkittävästi.

Tuhkan jatkojalostaminen tarjoaa uuden, mutta samalla perinteisen ja kilpailukykyisen vaihtoehdon erityisesti typpirikkaiden ojitettujen turvemaiden lannoituksiin. Tuhkalannoitus korjaa ravinne-epätasapainoa sekä pää- että hivenravinteiden osalta ja puuston kasvu paranee vuosikymmeniksi eteenpäin.

Tuhka sopii turvemaille

Tuhka on erinomainen ravinnelähde ja kierrätysaine suometsien lannoituksessa. Tuhka sisältää typpeä lukuun ottamatta kaikkia puiden tarvitsemia ravinteita. Parhaita lannoituskohteita ovat kunnostusharvennetut ja ojitetut turvemaiden metsät. Tuhkaa voidaan levittää ympäri vuoden ja tämä mahdollistaa lannoitukset talvella heti hakkuiden jälkeen, kun urat ovat kantavia. Suometsiä vaivaa erityisesti kaliumin ja fosforin niukkuus. Näiden puute näkyy puustossa kasvun tyrehtymisenä ja neulaskertojen vähäisyytenä. Kasvu saattaa loppua tyystin. Ravinteiden lisäksi tuhkalannoitus poistaa maan happamuutta. Happamuuden vähentyessä maan luontainen mikrobitoiminta ja ravinteiden vapautuminen vilkastuu.

Tuhkaa lannoitteena on tutkittu vuosikymmenien ajan. Tuhkalannoituksen on todettu tuottavan samoilla ravinnelisäyksillä vähintään kemiallisen lannoitteen kasvunlisäyksen ja sen vaikutus kestää jopa vuosikymmeniä. Puutuhkassa ei ole typpeä, mutta typen puute ei ole soilla ongelma, koska sitä vapautuu turpeesta puiden käyttöön ylin kyllin, ohutturpeisia karumpia suopohjia lukuun ottamatta. Vastaavasti kangasmaiden niukkuustekijä on useimmiten vain typpi. Tuhkaa ja orgaanista ainesta sisältävillä tuhkaseoksilla voivaan kangasmailla parantaa maaperän ravinteiden- ja vedenpidätyskykyä.

Terveyslannoitus

Ravinnepuutoksesta kärsiville terveyslannoituskohteille on mahdollista hakea valtion kemera-tukea. Tuen hakeminen ja myöntäminen edellyttävät aina ennakkosuunnitelmaa. Tukea voidaan myöntää 40 % hankkeen arvonlisäverottomista suunnittelu-, työ- ja materiaalikustannuksista. Tuen myöntämisen edellytyksenä on esimerkiksi neulasanalyysin perusteella todettu ravinnepuutos. Typen puutteesta kärsivät kohteet eivät ole tukikelpoisia. Lannoitettavan puuston tulee olla kehitysluokaltaan muuta kuin uudistuskypsyyden saavuttanutta. Lisäksi turvemaakohteilla kuivatuksen tulee olla kunnossa eikä lannoitettavassa metsikössä saa olla välittömiä hakkuu- tai hoitotyörästejä.  Suometsien lannoitus voi olla kannattavaa ilman tukiakin. Kaikissa lannoituskohteissa kannattaa kuitenkin arvioida rahoitustukien käyttömahdollisuudet.

Neulasnäytteet kerätään marras-maalikuun välisenä aikana, joten näytteiden oton aika on juuri nyt. Näytteet otetaan puuston latvuston yläosasta. Hankkeille on aina eduksi, mikäli ne voidaan toteuttaa yhteishankkeina.

Tuhkalannoitusten markkinointi on Kanta-Hämeessä aloitettu kuluvan vuoden alussa. Jo nyt rakeistettua metsätuhkaa voidaan levittää maalevityksenä tai helikopterilla. Ensimmäiset kohteet on tavoitteena päästä toteuttamaan talvikaudella 2016–2017.

Ota yhteyttä omaan alueneuvojaasi niin voimme laatia juuri sinun tarpeisiisi sopivan lannoitussuunnitelman.