Hirvieläinten kaatolupia lisää jahtikausille 2019 ja 2020

01.4.2019

Hirvikannan kasvu Kanta-Hämeessä näyttää LUKE:n tilastojen perusteella taittuneen viime vuosina onnistuneiden jahtikausien ansiosta. Kanta on kuitenkin edelleen selvästi tavoitetiheyttä suurempi Etelä-Häme 1:n hirvitalousalueella(katso kuvaaja alla). Muualla Kanta-Hämeessä ollaan kantatavoitteessa, mutta sen yläraja (3 hirveä/1000 ha) on metsänhoidon näkökulmasta liian tiheä ja tekee monin paikoin männyntaimikoiden perustamisen mahdottomaksi.

Peurakannan tilanne on hälyttävä etenkin Kanta-Hämeen länsi- ja lounaisosissa. Peurankannan ylitiheyden aiheuttamat ongelmat ovat näillä alueilla koituneet jo sietämättömiksi. Peurakannan supistamisella on kiire, sillä ongelma laajenee vuosi vuodelta kattamaan yhä suuremman maantieteellisen alueen. Sen myötä peurakannan kurissa pitäminen vaikeutuu entisestään.  Kauriskannan kehitys on samansuuntainen taajamien läheisyydessä, jote myös siihen on syytä kiinnittää huomiota.

Metsä- ja peltotuhot ja liikenneonnettomuudet kasvussa

Kanta-Hämeen alueella on pidetty erilaisia sidosryhmätilaisuuksia mm. maanomistajien ja riistanhoitoyhdistyksien välillä. Maanomistajien mukaan hirvet aiheuttavat merkittäviä tuhoja metsätaimikoissa ja peurat peltoviljelyksillä. Lisäksi tieliikenneonnettomuudet kasvavat jatkuvasti. Myös metsäluonnon monimuotoisuus on vähentynyt pidemmällä aikavälillä, koska kuusikoiden määrä Kanta-Hämeessä on kasvanut selvästi hirvituhojen välttämisestä johtuen. Tämä heikentää mm. metsäkanalintulajistoa. Kaikki metsä- ja peltotuhot eivät valitettavasti päädy tuhokorvauskäsittelyyn hakubyrokratiasta johtuen, eivätkä siksi päädy tilastoihin.

Metsästysseurat kaatolupien haussa avainasemassa

Mhy Kanta-Häme ja MTK Häme esittävät, että metsästysseurat hakevat vuosina 2019 ja 2020 kaatolupia 20 % yli LUKE:n suositusmäärien erityisesti alueilla, joilla hirvi- ja peurakanta eivät vastaa jäljempänä esitettäviä tavoitetiheyksiä. Tällöin lupamäärien riittämättömyys ei rajoittaisi kannanhoidollista metsästystä. Hirvikannan tavoitetiheydeksi esitetään 2,5 hirveä/1000 ha. Valkohäntäpeurakannan kriisialueilla on tavoiteltava 20 peuraa / 1000 ha -tiheyttä, jonka jälkeen on seurattava, onko peuran aiheuttamat ongelmat vähentyneet siedettävälle tasolle.

Lisäksi esitämme yhteiskaatolupien hakukäytäntöä ja kaatolupapankkia niille metsästysseuroille, joilla niitä ei vielä ole käytössä. Metsästyseuroihin tarvitaan myös lisää väkeä, jotta kaatomääriä pystytään kasvattamaan nykyisestä. Kynnystä metsästysseuroihin liittymiseen, tulee madaltaa nykyisestä. Mikäli sitouttamisessa talkootyöhön on haasteita, voisi jäsenille harkita jonkinlaista kannustekäytäntöä esim. talkoopäivälle määritellään korvaushinta, joka maksetaan metsästysseuralle, mikäli jäsen ei osallistu talkootyöhön.

Hämeenlinnassa 28.3.2019                                                          

Eija Vallius                                     Jukka-Pekka Kataja

Johtaja, Mhy Kanta-Häme        toiminnanjohtaja, MTK-Häme