Mhy 90 vuotta, puheenjohtaja Ville Häkkisen puhe juhlissa

23.4.2018

Pieksämäen metsänhoitoyhdistyksen syntyminen
21.1.1928 toistakymmentä Pieksämäkeläistä metsänomistajaa pitivät kokouksen, jonka seurauksena perustettiin Pieksämäen metsänhoitoyhdistys ja jolle vahvistettiin säännöt. Perustamistilaisuudessa ilmoittautuivat liittyvänsä juuri perustettuun yhdistykseen insinööri Cauton (tila Moisio), Agronomi Salovaara  (tila Meijerhovi), Arvi Pylvänäinen (tila Iso-Kivi), Herman Viinikainen (tila Pitkälä), Onni Oksanen (tila Porsaskoski), Mauri Tuomela (tila Pienola) ja Emil Savolahti (tila Pääkkölä). Yhdistyksen syntyhetkellä sillä on ollut seitsemän jäsentä ja yhteinen metsäpinta-ala 4250 hehtaaria.

Vahvistettujen sääntöjen mukaan metsänhoitoyhdistyksen tarkoituksena oli jäsentensä metsien hoidon ja taloudellisen käytön parantaminen noudattamalla järkiperäistä metsänkäyttämistä. Tätä tehtävää varten palkattiin metsätyönjohtaja, jonka tehtävänä oli:

  • järjestää yhdistyksen metsänkäyttö leimaamalla vuosittain ilmoituksen mukaan tarvittavat puutavaramäärät taloissa
  • pitää kirjaa jäsenten metsätaloudesta
  • valvoa yhdistyksen jäsenten metsiä luvattomalta käytöltä
  • katsoa että hakkauksissa noudatetaan metsänhoidon vaatimuksia ja että hakkauspaikat valitaan sopivasti ja tarkoituksenmukaisesti
  • toimittaa keinollista metsänuudistusta, mikäli se on tarpeellista
  • toimittaa sopivilla jouto-ajoilla metsänlukua ja -arvostelua sekä merkitsemistä myyntiä varten
  • suunnitella vesiperäisten metsämaitten ojittamista ja valvoa näitä töitä
  • kehoittaa ja neuvoa jäseniä järkiperäiseen metsänhoitoon
  • valvoa syksyisin ja talvisin kaikkia jäsenten metsänhakkuita.

Kangasniemellä asiaa harkittiin vuonna 1928 ja metsänhoitoyhdistys perustettiin vuonna 1933.
18.4.1928 Kangasniemellä pidettiin kokous, jossa oli läsnä noin 10 metsänomistajaa. Kokouksessa oli herännyt kysymys metsänhoitoyhdistyksen tärkeästä tarpeellisuudesta paikkakunnalla. Samaisessa kokouksessa oli päätetty panna toimeen koemerkintä ja kun 5000 hehtaarin maa-ala olisi merkitty, kutsuttaisiin metsänhoitoyhdistyksen perustava kokous koolle.
18.3.1933 oli kutsuttu koolle kokous Kangasniemen nuorisoseurantalolle, jossa oli läsnä 53 kangasniemeläistä metsänomistajaa. Asiasta keskusteltuaan tuntui kokous olevan sitä mieltä, että metsänomistajain järjestäytyminen on erittäin tärkeä asia ja aika siihen varsin sopiva. Kokouksessa perustettiin yhdistys, jonka nimeksi tuli Kangasniemen metsänhoitoyhdistys. 
Oli kulunut viisi vuotta ensimmäisestä kokouksessa ennen kuin metsänhoitoyhdistys varsinaisesti perustettiin Kangasniemelle. Yhdistyksen johtokunnan ensimmäiset jäsenet olivat Aadolf Närväinen, Akseli Viinikainen ja Tauno Kuitunen.
Samassa yhteydessä valittiin piirimiehet kullekin kylälle, joiden tehtävänä oli jäsenhankinta. Tehtävässään piirimiehet onnistuivat hyvin, ensimmäisen vuoden lopussa yhdistyksellä oli jäseniä 115 ja metsäalaa lähes 23 000 hehtaaria.

Voidaan todeta, että edellä mainitut Pieksämäelle ja Kangasniemelle yhdistykset perustaneet henkilöt ovat tehneet tärkeitä ja kauaskantoisia päätöksiä.

Kohti nykyaikaa
Myöhemmin Jäppilän ja Virtasalmen metsänhoitoyhdistykset ovat liittyneet Pieksämäen yhdistykseen ja viimeisimpänä fuusion tuloksena syntyi vuonna 2012 aloittanut Metsänhoitoyhdistys Kangasniemi-Pieksämäki.
Yhdistyksellä on jäseniä tällä hetkellä noin 2900 ja jäsenten omistama metsäpinta-ala 130 000 ha. Toiminta-ajatus on pysynyt alkuperäisenä, metsänomistajat ja metsät ovat toiminnan keskipiste.

Metsäedunvalvonnan luonne on muuttunut valtavasti. Alkuaikoina tärkeimpiä tehtäviä oli saattaa metsät parempaan kasvukuntoon, siirryttiin metsänuudistuksissa keinollisiin menetelmiin, mikä tarkoittanee istuttamista ja kylvämistä, metsien vesitaloutta saatettiin kuntoon ojitusten avulla ja metsänomistajia opastettiin kaikin puolin parempaan metsien käyttöön neuvomalla ja valvomalla.
Nykyään suurimmat edunvalvonnan taistot käydään kansainvälisillä foorumeilla ja mitä ihmeellisemmistä asioista. Viime aikojen näkyvimpänä esimerkkinä mainittakoon metsien hiilinielun määrittely ja sen vaikutus metsien käyttöön.

Edunvalvonnan tärkeimpiä tehtäviä on säilyttää metsien käytön päätösvalta metsänomistajilla. Edunvalvonnan voima ja vaikuttavuus nousee täältä maakunnasta, puun juurelta, meistä jäsenistä.
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet kautta aikojen metsistä ja selvinneet vaikeistakin ajoista metsien avulla. Metsänhoitoyhdistyksillä on neuvojana ja työn toteuttajana ollut merkittävä rooli siinä menestystarinassa, jossa Suomen metsävarat ja metsien kasvu ovat suuremmat kuin koskaan aikaisemmin.

Onnea 90-vuotiaalle metsänhoitoyhdistykselle!