12 611 000 puuta istutettu tähän mennessä

1.5. - 21.6.2018

Tällä sivulla seuraamme istutusten etenemistä koko kevään ja halki Suomen. 

Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajat istuttavat tänäkin keväänä yli 70 miljoonaa puuta! 

Kerrassaan mahtavat kevätsäät ovat vauhdittaneet istutuksia. Pohjoisemmassakin Suomessa on jo päästy monin paikoin hyvään alkuun.

Koivuntaimia odottamassa metsään pääsyä                             

 Koivuntaimet odottavat istuttajaa Hollolassa 4.5.   Mhy opastaa oikeissa otteissa

      
Terveisiä Inkoon metsistä 8.5.        Isöäidiltä pojalle, oppi kantaa.

Satakunnassa oli vapun aikana varastettu taimia yhdistyksen pihalta. Toivottavasti jokainen istuttaa kuitenkin tänä keväänä pääsääntöisesti vain omia taimiaan. Muistutettakoon siis vielä, että metsään aukonreunaan varastoidut taimet eivät ole hylättyjä, vaan odottavat vain istuttajaansa varjoisessa välivarastossa.

Faktaa metsänuudistamisesesta

Suomen yksityismetsiin istutetaan vuosittain noin 100 miljoonaa puuntainta. Suurimman osan tästä työstä tekevät metsänhoitoyhdistykset, mutta paljon myös metsänomistajat itse tai erilaiset metsäpalveluyrittäjät. Metsänhoitoyhdistysten kautta istutetaan tänä vuonna noin 70 miljoonaa puuta. Metsänistutuskausi alkaa keväällä kun routa on sulanut ja jatkuu pitkälle kesään. Vilkkaimpina istutusviikkoina touko-kesäkuun vaihteessa koko maassa istutetaan yhteensä noin 8,5 miljoonaa puuta viikossa.

Metsänuudistaminen on metsänomistajan vastuulla                        

Metsän uudistaminen päätehakkuun jälkeen on lakisääteistä. Maamme vuotuinen metsänuudistamispinta-ala vaihtelee 130 000 hehtaarin molemmin puolin riippuen puukaupan ja hakkuiden määrästä. Vuonna 2016 pääosa, eli vajaa 76 000 hehtaaria uudistettiin istuttaen. Kylvöpinta-ala oli 22 000 hehtaaria. Luontainen uudistaminen on vähentynyt tasaisesti 1990-luvun loppupuolelta lähtien ja on tällä hetkellä samoissa hehtaarimäärissä kylvön kanssa.

Valtaosa vuotuisista hakkuista ja siten myös uudistamisesta tapahtuu yksityismetsissä: 2016 yksityiset istuttivat ja kylvivät uuden puusukupolven 77 000 hehtaarin alalle. Pääosan tästä työstä hoitivat metsänhoitoyhdistykset.

Metsänviljelyn onnistumisen edellytyksenä on, että siemenet tai taimet ovat terveitä ja soveltuvat alkuperältään sekä muilta ominaisuuksiltaan uudistusalan olosuhteisiin. Esimerkiksi liian eteläinen taimi saattaa kärsiä pakkas- ja muista vaurioista. Ne havaitaan usein jo heti taimivaiheessa, mutta osa vaurioista voi selvitä vasta useiden vuosien kuluttua. Metsänviljelyaineiston valinta on metsälain mukaan metsänomistajan vastuulla. Siementen ja taimien markkinoijan on puolestaan annettava metsänomistajalle alkuperästä ja muista ominaisuuksista riittävät tiedot.

156 miljoonaa puuntainta ja 12 000 kg siemeniä ei ole pikkujuttu

Vuotuiset uudistamispinta-alat vaativat suuren määrän siemeniä ja taimia. Siemeniä tarvitaan vuosittain 10 000 – 12 000 kg, josta suurin osa käytetään männyn metsäkylvöissä. Eviran tilastojen mukaan viime vuonna kotimaisilta taimitarhoilta lähti istutuksiin vajaa 156 miljoonaa tainta. Lisäksi Ruotsista ja Virosta tuotiin meille noin 7 miljoonaa tainta. Yksityismetsien osuus taimien istutuksesta on noin 100 miljoonaa. Kuusen osuus taimista oli 65 prosenttia. Männyn uudistamisesta suurempi osuus tehdään kylväen ja luontaisesti siemenpuista.

Maanmuokkaus edistää uudistamisen onnistumista

Maanmuokkauksessa jätetään käsittelyn ulkopuolelle aina säästöpuuryhmät, niiden välitön lähiympäristö, maalahopuut sekä vesistöjen suojavyöhykkeet. Kosteuden vaivaamilta uudistusaloilta mahdollisesti tulevat vedet johdetaan siten, että ne eivät päädy suoraan vesistöihin tai vesistöjen suojavyöhykkeille.

Kääntömätästys sopii keskikarkeille kangasmaille sekä turvemaille, joiden vesitalous on kunnossa. Menetelmä sopii kaikkien kolmen pääpuulajimme, kuusen, männyn ja koivun uudistamiseen. Kääntömätästyksessä muokkaus tehdään kaivinkoneella. Maa pudotetaan kääntäen samaan kohtaan, josta se on otettu. Mätäs jää heti muokkauksen jälkeen noin viisi senttimetriä maanpintaa ylemmäs, mutta tiivistyy ja madaltuu jo ensimmäisen talven aikana.

Viljavilla mailla suositaan mätästävää muokkausta, jolloin taimet jäävät maanpinnan tasoa korkeammalle mättäälle. Tällöin taimet ovat tasamaata paremmin suojassa heinien ja vesakon kilpailulta ja lämpöolot ovat kasvulle paremmat.

Pääosa nykytaimista istutetaan paakkutaimilla, jolloin paakun alaosa ulottuu mättäässä humuskerrokseen. Humuksen maatuessa taimet saavat runsaasti ravinteita, jolloin kasvu lähtee nopeasti käyntiin. Taimi pääsee siten nopeasti heinikon yläpuolelle ja hoitotyön tarve vähenee.

Lähetä viesti