Yhdistyksen säännöt

                                                                        

                                                                                                                                                                                                                                                      

METSÄNHOITOYHDISTYS KAAKKO RY:N SÄÄNNÖT

                                                                                                                                 

1

Ni­mi, kotipaikka ja toimialue

 

           Yh­dis­tyk­sen nimi on Metsänhoitoyhdistys Kaakko ry.  

                                Yh­dis­tyk­sen kotipaikka on Luumäki ja sen toimialueena on Haminan kaupungin ja Luumäen, Miehikkälän ja Virolahden kuntien alue.

                                 Yhdistys on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:n rekisteröity jäsenyhdistys.

                                 Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:tä nimitetään jäljempänä keskusliitoksi. 

2

Tar­koi­tus ja tehtävät

     

        Tarkoitus ja tehtävät
        Metsänhoitoyhdistys toimii toimialueellaan metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta (1090/2013) mukaisena metsänomistajien yhteisönä, jonka tarkoituksena on edistää jäsentensä harjoittaman      metsätalouden kannattavuutta ja heidän metsätaloudelleen asettamiensa muiden tavoitteiden toteutumista sekä edistää taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsien hoitoa ja käyttöä sekä valvoa jäsentensä etua.

        Metsänhoitoyhdistys antaa jäsenilleen ja toimialueensa muille metsänomistajille metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia palveluja:

        1.toimii jäsentensä etujärjestönä
        2.tarjoaa metsätalouden harjoittamisessa tarvittavia tietoja ja asiantuntijapalveluja
        3.antaa neuvoja ja suosituksia metsän hoidossa ja käytössä
        4.avustaa puukaupassa ja voi harjoittaa myös metsäkiinteistöjen välitystä
        5.avustaa puutavaran hankinnassa, puunkorjuussa ja muussa metsän käytössä
        6.laatii metsäsuunnitelmia
        7.suunnittelee ja toteuttaa metsätalouden töitä
        8.järjestää metsänomistajien käytettäväksi ammattihenkilöstön palveluja
        9.tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa selvityksiä, tiedonantoja ja lausuntoja sekä
        10.muilla mahdollisilla toimilla toteuttaa tarkoitustaan

       Yhdistys voi antaa palvelujaan metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta (1090/2013) annetun lain rajoissa myös muille kuin jäsenilleen, milloin tämä toiminta ei vähennä jäsenmetsänomistajien              mahdollisuutta saada palvelua.

        Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia.

3

Jä­se­nyys 

        
Metsänhoitoyhdistyksen jäseniä voivat olla metsänomistajat, joilla on omistus- tai hallintaoikeus metsään sekä yhteisomistuksessa olevan kiinteistön yhteisomistajat tai yhteismetsän osakkaat siten kuin metsänhoitoyhdistyksestä annetun lain 2 § (534/1998) ja metsänhoitoyhdistyksistä annetun lain muuttamisesta 6 § (1090/2013) säädetään. Jäsenyys tulee voimaan, kun yhdistyksen hallitus on jäseneksi liittymisen hyväksynyt.

Yhdistyksellä voi olla kannatusjäseniä, joilla ei ole äänioikeutta
 

4

Jäsenen erottaminen ja eroaminen

Hallitus on oikeutettu erottamaan jäsenen, joka on toiminut vastoin näitä sääntöjä tai muuten vahingoittanut metsänhoitoyhdistystä, keskusliittoa tai sen jäsenyhdistystä.

Hallituksen päätöksestä voi jäsen vedota yhdistyksen valtuustolle kirjallisesti kuukauden kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.

Jos jäsen haluaa itse erota, tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen hallitukselle taikka sen puheenjohtajalle. Eroaminen astuu voimaan heti, mutta jäsen on velvollinen maksamaan jäsenmaksun eroamisvuoden loppuun saakka.

5

Yh­dis­tyk­sen perimät maksut

                             Yhdistyksen antamasta ammattiavusta ja palveluista peritään yhdistyksen hallituksen päättämä toimitusmaksu.

                             Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua yhdistykselle,  mikä voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella.

                             Yhdistyksellä voi olla erillinen liittymismaksu, minkä suuruudesta ja perimisajankohdasta päättää valtuusto.

                             Yhtymän, kuolinpesän ja muiden yhteisetuuksien ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen kukin yhteisomistaja voidaan hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta            jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta (tilakohtainen maksu).

                             Yhteismetsälaissa (109/2003) tarkoitetun yhteismetsän ollessa metsänhoitoyhdistyksen jäsen, yhteismetsän osakas voidaan myös hyväksyä metsänhoitoyhdistyksen jäseneksi.

                             Kannatusjäsenet maksavat valtuuston syyskokouksen päättämää kannatusjäsenmaksua. Kannatusjäseninä oleville opiskelijoille voidaan määrätä alennettu jäsenmaksu.

                             Kunniajäsenen arvon voi yhdistyksen kokous myöntää hallituksen esityksestä henkilölle, joka on ansiokkaasti edistänyt yhdistyksen toimintaa.

                

 

6

Yh­dis­tyk­sen nimen kirjoittaminen

                 Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheen­johtaja, va­ra­pu­heen­joh­ta­ja, toi­min­nan­joh­ta­ja tai hallituksen määräämä henkilö kak­si yhdessä.

7

Ti­lit          

                 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

                 Tilinpäätös ja hallituksen toi­min­ta­ker­tomus on annet­ta­va tilintarkastajal­le vii­meis­tään kuukausi ennen val­tuus­ton kevätkokousta.

                 Ti­lin­tar­kas­ta­jan tulee antaa kir­jal­li­nen lausun­tonsa hal­li­tuk­sel­le viimeistään neljätoista päi­vää en­nen valtuuston kevät­kokousta.

                 Yhdistyksellä on yksi auktorisoitu tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tai vastaava yhteisö, jolloin varatilintarkastajaa ei tarvita.

8

Val­tuus­to

 Yhdistyksen jäsenten päätösvaltaa käyttää yhdistyksen jäsenten vaaleilla valitsemat valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen valtuustoon kuuluu yhdeksäntoista (19) neljäksi vuodeksi valittua valtuutettua, joiden tulee olla yhdistyksen jäseniä tai jäseninä olevien oi­keus­hen­ki­löi­den ehdottamia henkilöitä. Jäsen voi olla mukana ehdokkaiden asettamiseksi vain yhdessä ha­ke­muk­ses­sa ja se saa sisältää ehdokkaita enintään saman määrän kuin on hakijoita.

 

                       Mikäli ehdokkaita on asetettu enintään se määrä, mitä valtuustoon valitaan val­tuu­tet­tu­ja, vaalitoimikunta vahvistaa vaalin tuloksen ehdokasasettelun mu­kai­sek­si. Mi­kä­li ehdokkaiden lukumäärä on alle kolme neljäsosaa valtuutettujen lukumäärästä, on ehdokasasettelu järjestettävä vä­lit­tö­mäs­ti uudelleen.

Val­tuutetut valitaan enemmistövaalitapaa noudattaen. Mikäli saman äänimäärän saa­nei­ta on useita, mutta heitä kaikkia ei voida valita, ratkaisee asian arpa. Sa­man periaatteen mukaisesti valitaan varavaltuutetut, jotka siirtyvät val­tuu­te­tuk­si vaa­li­toi­mi­kun­nan määräämässä järjestyksessä. Valtuutettujen­ toimikausi alkaa vaa­li­tu­lok­sen vahvistamista seu­raa­van kalenterivuoden alusta alkaen.   

                      Mikäli valtuutettu luopuu yhdistyksen jä­se­nyy­des­tä, eroaa valtuustosta tai on muu­toin estynyt osallistumaan val­tuus­ton kokoukseen

                      tulee varavaltuutettu hänen sijaansa.

 

 Valtuusto on päätösvaltainen, kun yli puolet valtuutettujen lukumäärästä on läs­nä.

 

 Valtuusto kokoontuu vuosittain kahteen varsinaiseen kokouk­seen, ke­vät­ko­kouk­seen ja syys­ko­kouk­seen. Kevätkokous on pidettävä huhtikuun 15. päivään men­nes­sä ja syyskokous loka- jou­lu­kuus­sa.

 

 Hallitus kutsuu valtuuston koolle kullekin jäse­nel­le vähin­tään seitsemän päivää en­nen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostitse. Tähän aikaan luetaan mukaan kokouspäivä ja kirjeen lähettämispäivä.

 

Mikäli joku valtuutettu haluaa saada jonkin asian valtuustossa käsitel­täväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle viimeistään 14 päivää ennen valtuuston kokousta. Valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen myös kokouskutsussa mainitsemattoman asian, mikäli asian esille ottamista kannattaa vähintään 3/4 valtuutetuista.

Valtuuston ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, valtuuston kokous niin päättää tai jos vä­hin­tään 1/10 valtuuston jäsenistä pyytää sitä il­moit­ta­maansa asiaa varten hal­li­tuk­sel­ta kir­jal­li­ses­ti. Täl­löin valtuuston kokous on pidettävä kuukau­den ku­lues­sa edellä mai­ni­tun pyynnön saa­pumisesta hallituksen puheen­joh­tajalle tai va­ra­pu­heen­joh­ta­jal­le.

                

                 Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

                

                 1.       valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jä­senistä ja sihteeri

                 2.       valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kaksi äänten­las­kijaa

                 3.       todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

                                                  4.       hyväksytään kokouksen työjärjestys

                 5.       esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen päättyneen vuoden toiminnasta

                 6.       esitetään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus

                 7.       päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuu­va­pauden myön­tä­mi­ses­tä hal­li­tuk­sel­le ja muille tilivelvollisille edellisen   vuoden toiminnasta ja va­ro­jen käytöstä

                 8.       valitaan vaalitoimikunnan puheenjohtaja, varapu­heenjoh­taja ja jäsenet jo­ka nel­jäs vuosi äänestys- ja vaali­jär­jestyksen mukaan

                 9.       päätetään muista kokouskutsussa mainituista asiois­ta

                 10.     käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat

                             11.     päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

                

                 Syys­ko­kouk­ses­sa käsitellään seuraavat asiat

 

                 1.       valitaan kokoukselle puheenjohtaja valtuuston jä­senistä ja sihteeri

                 2.       valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi äänten­laskijaa

                 3.       todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

                 4.       hyväksytään kokouksen työjärjestys

                 5.       vahvistetaan yhdistyksen toimintasuunnitelma seu­raavaa kalenterivuotta var­ten

                                                  6.       päätetään valtuuston, hallituksen ja vaalitoimikunnan sekä muiden

                                                            valtuuston valitsemien kokousedustajien kokouspalkkiot ja kulukorvausten perusteet.

                                                 7.       päätetään hallitukseen valittavien jäsenten määrä

                                                 8.       valitaan joka toinen vuosi seuraavalle toimikaudelle hallituksen jäsenet

                                                 9.       Valitaan yhdistyksen edustaja ja varaedustaja MTK:n metsävaltuuskuntaan.   

                                                 10.     päätetään tilintarkastajan palkkiosta

                 11.     valitaan tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja tarkastamaan seuraavan vuo­den tilejä ja hallintoa         

                 12.     päätetään metsänhoitoyhdistyksen jäseniltä  ja muilta jäseniltä perittävät jäsenmaksut ja liittymismaksut.                            

                 13.     vahvistetaan tulo- ja menoarvio seuraavaa tilivuotta varten   

                 14.     valitaan yhdistyksen edustajat mui­hin sellaisiin kes­kus­jär­jes­töi­hin ja muihin yhteisöihin, joissa yhdistys on jä­senenä ja joihin   valtuusto on erikseen päättänyt valita yhdistyksen edus­ta­jat.                

                 15.     päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista

                 16.     käsitellään muut hallituksen kokoukselle esittämät asiat

                 17.     päätetään muista sääntöjen mukaan valtuustolle kuuluvista asioista

 

 Valtuuston kokouksissa on kullakin valtuutetulla yksi ääni. Valtakirjalla ei saa ää­nes­tää. Päätökseksi tulee mielipide, jota yli puolet äänestykseen osallistuneista on kan­nat­ta­nut. Jos äänet menevät tasan, tulee päätökseksi se mielipide, johon pu­heen­joh­ta­ja on yh­ty­nyt, paitsi vaaleissa ratkaisee arpa.

 Valtuuston kokouksen puheenjohtaja huolehtii siitä, että valtuuston kokouksista laa­di­taan pöytäkirja, jonka puheen­johtaja allekirjoittaa yhdessä kokouksen sih­tee­rin kanssa.

 Valtuustolla on valta vapaut­taa valit­semansa hallituksen jäsen tai ko­ko halli­tus ennen toimikau­den päätty­mistä.

9

Jä­sen­ää­nes­tys

Yhdistyk­sen valtuusto vah­vis­taa äänestys- ja vaalijär­jestyksen, johon otetaan tarvit­ta­vat vaaleja koske­vat mää­räykset. Valtuusto valitaan postitse lain voimaan tulon (1.1.2015) jälkeisissä ensimmäisissä vaaleissa ja sen jälkeen postitse erillisissä äänestystilaisuuksissa tai tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla noudattaen enem­mis­tövaa­li­ta­paa valtuuston päättämässä yhdistyksen äänestys- ja vaali­jär­jestyksessä määri-teltävällä ta­val­la. 

Vaalikelpoisia ovat 18 vuotta täyttäneet sääntöjen 3§:n 1 momentissa mainitut yhdistyksen jä­senet.

Valtuuston vaalissa ei vaalikelpoinen ole metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa oleva toimihenkilö.

10 Hal­li­tus   

Yhdistyksen toimeenpaneva elin on hallitus, jo­hon kuuluu seitsemän (7) valtuuston valitsemaa jäsentä. Hallitus tulee valita siten, että alueellinen tasapaino tulee huomioiduksi. Hallituksen jäsenet pyritään valitsemaan siten, että hallituksen kaksi (2) jäsentä edustaa Haminan, kolme (3) Luumäen, yksi (1) Miehikkälän ja yksi (1) Virolahden metsänomistajia.

 Hallituksen jäsenen on oltava met­sän­hoi­to­yh­dis­tyk­sen jäsen tai jäsenenä olevan oikeustoimihenkilön val­tuut­ta­ma henkilö, joka ei ole toimikauden alkuun mennessä täyttänyt 65 vuot­ta. Jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja toimikausi alkaa val­tuus­ton syys­ko­kous­ta seuraavan kalenterivuoden alusta alkaen.

 Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ka­len­te­ri­vuo­dek­si kerrallaan. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ol­les­saan varapuheenjohtajan kut­sus­ta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä pu­heen­joh­ta­jal­ta sitä vaatii.

 

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan va­ra­pu­heen­joh­ta­ja ja vähintään puolet hallituksen koko jäsenmäärästä on läsnä. Jos hallituksen ko­kouk­ses­sa äänestetään, päätöksek­si tulee se mieli­pide, jota on kan­nat­ta­nut yli puo­let annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohta­jan ää­ni. Hallituksen kokouksista on pidettävä päätöspöytäkirjaa.

Hallitus voi päättää yhdistyksen kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä taikka yhdistyksen toiminnan kannalta muun huomattavan omaisuuden myynnistä.

                      Hallitus ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtajan ja muut vakituisessa työsuh­tees­sa yhdistykseen olevat toimihen­kilöt.

 

11

Sään­tö­jen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

           

Päätöksen yhdistyksen purkamisesta ja sääntöjen muuttamisesta tekee metsänhoitoyhdistyksen valtuusto. Päätös tulee voimaan, jos si­tä kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä val­tuus­ton ko­kouk­ses­sa. Sään­tö­jen muuttamista tai yh­dis­tyk­sen purkamis­ta koskeva asia on mai­nit­ta­va ko­kous­kut­sus­sa.

Metsänhoitoyhdistyksen sääntöihin ja niihin tehtäviin muutoksiin vaaditaan keskusliiton johtokunnan hyväksyntä.

12

Asema järjestössä

Metsänhoitoyhdistyksen tulee toiminnassaan noudattaa myös keskusliiton toimintaperiaatteita ja sääntöjä.

13

Yh­dis­tyk­sen varojen käyttö sen purkautuessa

Yhdistyksen purkautuessa tai tultua lakkautetuksi sen varat ja velat luovutetaan sen toimintaa jatkavalle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle oikeuskelpoiselle, vastaavia tarkoitusperiä ajavalle metsänomistajien muodostamalle yhteisölle käytettä­väksi yksityis­metsä­talouden edistämiseen yhdistyksen toimialueella yhdistyksen viimeisen kokouksen tekemän päätöksen mukaisesti. Testa­men­tilla tai lahjana saadut varat on kuiten­kin käytettävä niitä annetta­essa määrättyyn tarkoituk­seen tai ellei se ole mahdollista, johonkin sitä lähellä olevaan tarkoitukseen.

14

Siir­ty­mä­sään­nök­set

Nämä säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistys­rekisteriin.

15            

Yhdistyslain määräykset

 

Muutoin noudatetaan metsänhoitoyhdistyslain, metsänhoitoyhdistyslain muuttamisesta annetun lain sekä yhdistyslain säännöksiä.